»Käykää käsiksi, miehet!» kiljaisi järjestysmies vimmastuneena. »Käykää käsiksi! Ei saa ampua. Hän on aseeton, ja tahdon hänet elävänä.»
Ovella kajahti huuto, ja sitten kuului jalkojen töminää, kun miehet syöksyivät tavoittamaan Jerryä. Kun hän oli suljettu soppeen, ei hänellä ollut edes tuhannesosaa mahdollisuutta pujahtaa ahdistajaketjun lävitse. Taaskin hän turvautui sotajuoneen.
Hän muisti, että hänen lähellänsä oli pieni laatikko. Sen hän tempasi ja viskasi sen huoneen toiseen laitaan; rymähtäen se osui siellä olevaan pöytään.
»Tänne päin!» karjaisi järjestysmies. »Menkää takaovelle! Hän koettaa luikkia ulos sitä kautta! Joutuin, pojat! Kellä on tulitikkuja?»
Takaa-ajajien juoksun töminä suuntautui sinne päin, missä Jerryn laatikko oli ryskähtänyt. Hän puolestaan juoksi suoraan etuovelle.
Silloin olisivat kaikki olosuhteet olleet suotuisat hänen paollensa, jollei ahdistajajoukossa olisi ollut yhtä kylmäpäistä miestä kuin hän itsekin oli. Kalju-vanhus oli elämänsä aikana nähnyt useita melskeisiä kohtauksia ja tiesi perin hyvin, että pimeys on eduksi ylivoimaa vastaan kamppailevalle miehelle.
Heti kun lamppu oli rikottu hän senvuoksi riensi myymälän nurkkaan, sieppasi kynttilän ja sytytti sen. Juuri kun Jerry ehti keskelle lattiata, leimahti tulitikku Kaljun kädessä, ja sitten virisi kapea, keltainen liekki, joka valaisi isoa huonetta tai pikemminkin teki sen sekavat varjot näkyviksi.
«Tänne!» kirkaisi Kalju. »Hän pakenee etuovesta. Kymmenen dollaria sille, joka saa hänet kiinni!»
Nenästävedetty joukko kajautti hurjan kiljaisun. Miehet pyörähtivät ympäri ja karkasivat taaskin Jerryä kohti. Mutta hän oli saanut liian pitkän etumatkan. Hän olisi varmasti ennättänyt ovelle ja porhaltanut pitkin katua heidän edellänsä, jollei Kalju taaskin olisi tullut järjestysmiehen avuksi. Hän ojensi pitkää koipeansa ja potkaisi myymäläpöytää, joka kellahti kyljelleen suoraan Jerryn eteen. Ja siihen pakenija kompastui.
Ennenkuin hän ennätti jälleen pystyyn, olivat takaa-ajajat hänen kimpussaan, mutta juuri heidän lukumääränsä oli haitaksi. Häntä hapuili kymmenkunta kättä, ja ne kädet olivat toistensa tiellä. Niiden keskellä Jerry nousi pystyyn. Kynttilän valossa hän erotti vastustajansa, ja hänen nyrkkinsä tärähtelivät maaliinsa epätoivon nyt antaessa niille lisää voimia. Viisi, kuusi iskua pani likimmät hoippuen peräytymään, ja ennenkuin toiset ennättivät uudelleen käydä hänen kimppuunsa, oli hän pyörähtänyt ympäri, hypännyt pöydän ylitse yhdellä harppauksella ja pujahtanut ovesta kadulle.