»Nan!»
Tyttö säpsähti hiukan ja tuuheat silmäripset värähtivät ja kohosivat hieman ylemmäksi.
»Nancy Scovil, oletko nukkunut?»
»Varmasti en!»
»Toistahan viimeiset sanani!» kehoitti isä epäluuloisesti.
Nancy mietti hetkisen.
»Nyt ilmaisen sinulle, minkä tähden», vastasi hän.
»Nekö olivat viimeiset lausumani sanat?»
»Ne.»
Vastauksen asemesta John Scovil viittasi jättiläiskokoisiin vuoriin päin, vaatien niitä kärsivällisyytensä ja kärsimystensä todistajiksi. Sitten hän laski isot nyrkkinsä lanteilleen ja jatkoi: »Muistatko, milloin tohtori Romney tutki sinua?»