Niin asiat todellakin olivat: kunnianarvoiselta kirkonpalvelijalta oli piippu sammunut. Kuuluvasti, äänekkäästi hän kuorsaeli. Kippurassa hänen kummallakin puolellaan makasivat kissat.
Kolmas luku.
Noin kymmenen minuutin kuluttua saapui Konrad pappilaan. Rakennus oli punasista tilleistä, tehty goottilaiseen tyyliin ja seisoi vastapäätä Pyhän Martan kirkkoa. Vihriöine uutimineen, suurine, holvattuine ovineen, kaari-ikkunoineen, ristikukkineen ja muine koristuksineen teki se mitä ystävällisimmän vaikutuksen.
Koko alakerta oli valaistu. Siinä asui Herman Julius Baldus. Talo oli jo seisonut siinä kymmenen vuotta, mutta ainoastaan kahdesti oli Konrad siellä käynyt. Hän vetäisi soittokellon messinkistä nappulaa ja kuuli selvästi soiton. Heti senjälkeen avautui ovi. Josefan seuraamana astui hän sisään.
Oven takana seisoi odottaen Klaudina Schaff, pitkä, nunnantapainen nainen, jota ensi silmäykseltä luuli nuoremmaksi kuin mitä hän todellakin oli. Hänen ikäänsä oli muuten vaikea määritellä, sillä itsepintaisesti hän sen salasi kaikilta vierailta.
Kaikesta päättäen oli hän niitä naisia, jotka kokonaisen vuosikymmenen kestäessä vakuuttavat, etteivät he ole saavuttaneet kolmattakymmentä ikävuottaan, vaikka todellisuudessa lienevät jättäneet neljänkymmenennenkin taakseen.
Kuusi vuotta oli Klaudina ollut pastorilla taloudenhoitajattarena. Pahat kielet väittivät, että hän poikamiehen talossa oli enemmänkin. Totta oli ainakin, että hän lohikäärmeen voimalla johti talon hallitusta, sekä että hänen vaikutusvaltansa pastoriin oli miltei rajaton.
Ennen Klaudinan tuloa taloon oli Julius asunut vanhanpuoleisen ja ainoan sisarensa kanssa. Silloin oli ukko Baldus vielä virassaan ja vanha rouva eli.
Hedvig ei saattanut veljensä kanssa olla juuri hyvässä sovussa, mutta kärsivällisesti kesti hän loppuun saakka kaikki vanhentuvan poikamiehen oikut. Hän toivoi Juliuksen sentään kerran vielä menevän naimisiin, jolloin hän olisi täyttänyt velvollisuutensa. Itse oli hän aikoja sitte lakannut toivomasta aviollista onnea.
Jonkun aikaa Julius olikin ollut kovissa naimapuuhissa. Mutta sitte tutustui hän Klaudinaan ja otti hänet taloon; hän ei tahtonut, että hänen sisarensa uhrautuisi hänen hyväkseen.