Julius, joka tunsi Bockin ärtyisän luonteen ja vielä viime hetkessä pelkäsi kiusallista yhteentörmäystä, puuttui kiireesti puheeseen:
— Tulemme vielä tarkemmin ajattelemaan asiaa, herra hovisaarnaaja. Kaikissa tapauksissa tulee se huomispäivänä ratkaistuksi.
— Niin, herra pastori, päivällä näyttäytyy kaikki toisessa valossa.
Hän painoi ohimennen vanhan Balduksen kättä, kumarsi kylmästi Konradille ja läksi isännän saattamana ovelle.
— Te tiedätte, herra hovisaarnaaja, mitä isästäni olen teille kertonut, huomautti Julius puoliääneen, kun he olivat tulleet etehiseen, jossa muut vieraat Klaudinan ja palvelustytön avulla tyhjensivät vaatenauloja.
— Veljenne laita ei näy olevan parempi, tuli lyhyeksi vastaukseksi. — Sellaiset ihmiset ovat vaaralliset. Mutta toiste siitä enemmän.
Klaudina saattoi vieraat portille. Kun hän palasi, virkkoi hänelle pastori tyynesti.
— Pidetään lapsi tänä yönä täällä meillä. Nainen seisahtui ikäänkuin ei hän olisi ymmärtänyt. Sitte kysyi hän hiljaa:
— Mitä? Aiotko sinä todellakin tuon ihmiskurjan…?
— Haluan sitä, neiti Schaff, lausui pastori ääneen, heittäen katseen oveen, joka vei työhuoneeseen.