Vastauksen asemasta kuului nyyhkytys.
— Lapsi, mikä sinun on? Ehkä minä saatan auttaa sinua? jatkoi mies, painuen yhä syvemmälle ja tarttuen hänen märkään käteensä.
Untako Josefa yhä näki, taivaan korkeuksistako tuli tuo ääni hänelle, kurjuuden tyttärelle julistamaan armahdusta? Äkkiä meni hänen tajunsa sekaisin, selkeä käsitys katosi, hänen silmissään muuttuivat kaikki muodot ja piirteet. Kylmä oli hänen jäsenensä jähmetyttänyt, juopuneitten ylioppilaitten raaka leikki mieltä täristyttänyt; ja kamala, armahtamaton nälkä risteili hänen aivoissaan, tehden hänen henkensä tympeäksi, tahdottomaksi. Hullu mielikuva valtasi hänet. Se muutti hänet luonnollisesta, aistillisesta maailmasta kuumesairaan kummitusten ja hourailujen mielentilaan. Hurjassa pyörteessä alkoi kaikki liikkua hänen ympärillään.
Äitivainaja oli omistanut ruokatavarakaupan. Siellä oli riippunut yksi ainoa kuva; se oli Vapahtajasta, kun hän siunaten ojentaa käsiään. Värit olivat kirjavat ja räikeät, mutta sammumattomasti oli kuva painunut Josefan muistoon. Olihan hän lapsena niin monasti seisonut sen edessä, tavaellen sanoja "Jesus Kristus".
— Hän se tulee köyhiä auttamaan, oli äiti usein sanonut.
Tämä muisto heräsi äkkiä Josefassa. Hän näki näyn. Kirkastunut, yliluonnollinen kuva heijastui hänen silmiinsä, jotka olivat ummessa.
Likainen, märkä maaperä muuttui lämpöiseksi, punertavaksi pilvikerrokseksi; lyhdyn surkeasta hohteesta tuli kirkas sädetulva, jonka takana leveni valomeri. Yksin kirkon jättiläismuuri pysyi entisellään; sitä vastaan erottautui kaikki häikäisevänä. Ja keskellä tätä loistoa näki vilusta värisevä Josefa miehen pilvillä seisomassa, puettuna pitkään siniseen viittaan. Valokehä ympäröi hänen päätään, ikäänkuin siunaten ojensi hän kätensä ja lausui sanat:
— En minä ole tullut sieluja hukuttamaan, vaan vapahtamaan.
Josefan kalpeat kasvot retkahtivat taappäin, ruumis kadotti tasapainonsa, kauhu karmi jäseniä ja hiljaa kuiskasivat hänen huulensa sanan "Kristus". Miehen korvaan kaikui tuo huokauksena, joka halajaa pelastusta.
Hän koetti tukea tyttöraukkaa, tarttui hänen käteensä, kosketti hänen otsaansa ja kättänsä, ja huomasi molemmat polttavan kuumiksi. Heikkona, tahdotonna vaipui tyttö hänen syliinsä.