Kolmannen talon eteen kadun oikealla puolella Jannusch seisahtui ja astui portaita alas puotiin.
— Hyvää päivää, mestari Kubisch, sanoi hän tullessaan sisään ja kumarsi päätään, jottei joutuisi tekemisiin saappaiden kanssa, jotka riippuivat katossa.
Perällä paloi pieni lamppu, valaisten vanhan miehen kasvoja, joka juuri oli syömäisillään päivällistä pienen pöydän ääressä. Hän oli työntänyt suuret lasisilmänsä otsalle ja näytti senkautta hiukan hullunkuriselta; mutta niin pian kuin hän nousi, pudotti hän ne pään liikkeellä takaisin nenälleen. Hän viskasi perunat, joita hän juuri oli ollut kuorimaisillaan, takaisin vatiin, pyyhki kädet esiliinaansa ja tuli etupuolelle puotia.
— Kas, herra Jannusch. Hyvää päivää! Ette pitkiin aikoihin ole käynyt luonani. Mitä hyvää te minulle tuotte? kysyi hän, sitte kun hän oli häntä tarkastanut. — Istukaa toki. Tässä puodissa ei kauvan voi seisoa.
Hän ojensi hänelle kätensä, korjasi puutuolilta pois kenkiä ja tarjosi sen hänen istuakseen.
— Nyt tehdään kauppaa, mestari Kubisch.
— Toivottavasti. Mutta eiköhän ensin vähän nuuskattaisi? Kas tässä aivan tuoreeltaan… Tuleeko tästä sikamaisesta ilmasta loppua? Kuivalla ilmalla sitä ansaitaan. Märällä kaikki ihmiset säästävät jalkineitaan.
Hän istuutui kolmijalkaiselle jakkaralle, veti esiliinansa rintapeitteen alta esiin suuren rasian ja ojensi sen ostajalle. Hänen kasvonsa piirteet olivat omituiset. Molemmilla poskilla oli kaksi suurta syylää. Karkea tukka oli pystyssä kuin venäläisellä kasakalla ja suuri harmaa parta lankesi rinnalle. Tätä partaa hän erittäin näytti rakastavan, sillä puhuessaan hän oikealla kädellään lakkaamatta silitti sitä suurella hellyydellä.
— Tahtoisin vaihtaa teiltä nämä saappaat sopiviin wieniläisiin: tiedättehän… tarkoitan suippeakärkisiin.
— Kyllä, kyllä. Hienosto käyttää nykyään pelkästään suippeakärkisiä. Se on ilkeä muoti! Tiedättekö, herra Jannusch, olen ollut suutarina neljäkymmentäseitsemän vuotta, mutta en olisi luullut sellaisen tulevan… Ennen ei voinut tehdä korkoja kyllin korkeiksi… Ja nyt taas nuo herneliskot…