— Niinkuin jalkaanne juotettuna, herra Jannusch! Näillä te totta totisesti voitte astua vaikka tanssisaliin… Mutta mitä te sanoittekaan — miksi te tahtoisitte ruveta juuri kokiksi ruhtinas Bismarckille? Onpa teillä jos jonkinlaiset tuumat!

— Niin nähkääs, mestari Kubisch, silloin voisin useasti pilata keiton Bismarckilta. Isä sanoo monasti, että pitäisi sylkeä Bismarckin keittoon, sillä hän on syypää kaikkeen.

— Kuinka rumasti te osaattekin puhua, herra Jannusch! Jos joku kuulisi! Teidän täytyy pitää piilossa tuollaiset sukkeluudet, varsinkin jos tahdotte ruveta lukumieheksi.

— Kas niin. Mutta älkää nyt säälikö saapasmustettanne. Tehkää oikein kiiltävää!

Pari kertaa hän vielä polki jalkaansa ja asteli sitte tyytyväisenä ahtaan huoneen halki.

— Tietysti, herra Jannusch. Asettakaa jalka tuohon jakkaralle… Mutta kuulkaas, mainitsitte juuri isäänne. Joku aika sitte te kuitenkin kerroitte, ettei teillä enään ole vanhempia, vaan että elätte sukulaisten luona, jatkoi hän, asettuen lattialle polvilleen ja innokkaasti alkaen harjata.

— Todellako? Olenko kertonut teille sillälailla? Mutta enhän tarkoittanutkaan kuin isäntääni. Me kutsumme kaikki häntä isäksi… Kas, tuosta täytyy vielä voidella.

— Niin, tuosta paikasta… Vai sillä lailla te tarkoititte. Sitte pyydän anteeksi… No, tottapahan nyt tyydytte. Ne jo kiiltävät kuin sula rasva.

Kubisch oli saanut työnsä valmiiksi ja sitte alkoi kaupanteko. Mestari lupasi tyytyä kolmen markan välimaksuun.

— Mitä? huudahti Jannusch äkkiä ääneen. Tahdotteko te vielä kolme markkaa? Sitä en lainkaan ole osannut ajatella. Katsokaa toki noita saappaita, nehän ovat kaksi kertaa paremmat kuin nämät kengät, jotka tuskin ulottuvat nilkan yli. Ja ajatelkaa sitäpaitsi — että ne ovat olleet pastorin! Sellainen pastori kuin setäni käyttää ainoastaan kalleimpia tavaroita. Ei hän ole käynyt niillä kuin kahdesti kirkkoon ja kerran hautajaisiin. Johan sen näkee pohjista… Ajatelkaa toki, kun saappaita on käytetty vain kolme kertaa! Tiedän varmaan, että vielä voitatte niillä kahdeksan markkaa. Neulokaa niihin vain uudet korvat. Sillä ne pistävät silmiin.