YHDEKSÄSTOISTA LUKU.
Keskeytynyt oppi-ura.
Tammikuun alussa v. 1812. noin vuosi Las Palmas-nimisessä maakartanossa tapahtuneiden kohtauksien jälkeen, näkyi kaksi miestä, toinen istuen tölskästi tehdyn, karttojen ja kirjeiden peittämän pöydän ääressä, toinen seisoen hattu kourassa sen vieressä.
Paikka, missä, he olivat, oli eräässä suurimmassa ja vähimmän repaleisessa niistä monista teltoista, jotka tekivät Sabanavirran rannoille ja Acapulcon sataman läheisyyteen sijoitetun leirin.
Pöydän ääressä istuvalla miehellä oli kaulassaan pieniruutuinen puuvilla-huivi, ja hänen olkapäitänsä peitti valkoisesta pellavakankaasta tehty nuttu. Kullekin, joka häntä ei tuntenut, olisi ollut vaikeata luulla tuota yksinkertaiseen pukuun vaatehittua miestä tässä seudussa leirillä olevan kapinajoukon päälliköksi, ja kentiesi vieläkin vaikeampaa luulla häntä entiseksi Caracuaron apulaispapiksi, don José Marie Morelos y Pavon'iksi. Ja kuitenkin se oli hän.
Apulaispapin lähtiessä Las Palmas-nimisestä kartanosta aikoi hän mennä Hidalgon, kapinan siihenastisen johtajan luokse, tarjotakseen hänelle palvelustansa kapinoitsijain sotapappina. Tämän hakemuksen seuraus oli, että Hidalgo, sen sijan että olisi uskonut hänelle sotajoukkonsa sielunhoidon, velvoitti häntä valloittamaan Acapulco-nimisen, linnoitetun merikaupungin. Oikeastaan antoi Hidalgo pilan vuoksi ja päästäksensä Morelon kärkkäisyydestä apulaispapille tämän tärkeän toimen. Tämä oli syynä siihen, että Morelos oli kohottanut vapauden lipun eteläisissä maakunnissa ja tällä hetkellä johti Acapulcoa piirittävää kapinajoukkoa.
Se henkilö, joka seisoi Moleros'en edessä, hevosväen virkapuvussa, oli ylioppilas don Kornelio Lantejas!
Selittääksemme tämän aavistamattoman seikan, on tarpeellista palata siihen aikaan, jolloin jätimme tuon ylioppilaan sairasvuoteellensa Las Palmas-nimiseen maakartanoon.
Niin pian kuin don Kornelio oli taudistansa toipunut, lähti hän setänsä kotiin, ratsastaen nuorella, uljaalla, don Marianon lahjoittamalla hevosella, jolla kartanon omistajalla näitä oli tuhansittain omaamillansa laitumilla.
Kuulusteltuansa, kuten oli toimeksensa saanutkin, setänsä varallisuutta, läksi hän nopeasti paluumatkalle Valladolidiin, jossa hänen isänsä asui.