— Sanotaan hänellä olleen hyvät syyt tekoonsa, jupisi Costal vastaukseksi.
— Vaikka olisi ollutkin, lausui soturi — mutta jos satun hänet kohtaamaan, tulee hän saamaan palkkansa.
Soturin juuri tätä lausuessa peittyi laiva sakeaan usvaan, joka tässä silmänräpäyksessä levisi veden pinnalle, ja kun laiva taasen tuli näkyviin, ohjasi se suuntaansa merelle päin. Sovelias tuulen kääntyminen oli tapahtunut, ja tätä käyttäen katosi laiva pian kaukaiseen taivaan rantaan.
Costal oli nähnyt oikein. Rakunaväen virkapuvussa oleva upseri ei ollut kukaan muu kuin don Rafael Tres-Villas, joka oli sotalaivalla palajamassa Oajacaan eräästä pohjoisemmasta satamasta, vieden mukanaan Tehuantepekin rannoille synkän ja parantumattoman alakuloisuuden.
* * * * *
Roquetan saaren valloittaminen oli tärkeä askel Acapulcon kukistamiseen. Kaupunki itse oli joutunut kapinallisten käsiin milt'ei samalla hetkellä; sillä kun Morelos näki tuon Hermengildon kanssa sovitun merkin, hyökkäsi hän heti kaupungin kimppuun niin kiivaasti, että tämä, varoillansa olemattomana tuli voitetuksi.
Roquetan valtaansaaminen teki kapinoitsijakenraalille linnan täydellisen piirittämisen mahdolliseksi, ja vähän ajan kuluttua täytyi tämänkin antautua.
Piirityksen näin onnellisesti lopetettua, vetäytyi Morelos voitonsaaneine soturineen Oajacan maakuntaan, auttamaan erästä kapinoitsijajoukkoa, joka tähän aikaan oli suljettuna Huajapamin kaupunkiin. Sinne viemme nyt, vaikka muutama päivä edeltäpäin, lukijankin.
KAHDESKYMMENES KUUDES LUKU.
Huajapamin tasangolla.