[VIITESELITYKSET:]
[1] Roomalainen numero tarkoittaa kokonaisteoksen kirjaa, seuraava sen lukua.
[2] Niinkuin vaskisessa astiassa auringosta tahi säteilevän kuun kasvoista heijastunut veden välke liitelee laajalti kaikkialle, kohoaa ylös ilmoihin ja koskettaa katon korulaudoitusta. Verg., Aeneid. VIII, 22.
[3] Tyhjät mielenhoureet syntyvät kuin sairaan unet. Hor., De arte poet. v. 7.
[4] Ken asuu kaikkialla, oi Maksimus, ei asu missään.
[5] Mieli joutilaana aina käy huikentelevaiseksi.
[6] Ei ole koskaan kaikille kaikkia viehätyskeinoja suotu.
[7] Ihmisen tulee näet aina odottaa viimeistä päiväänsä, eikä ketään voi sanoa onnelliseksi ennen hänen kuolemaansa. Ovid., Metam. III, 135.
[8] Sillä silloin vihdoinkin lähtevät sydämen pohjasta tosisanat, ja naamari temmataan pois; jäljelle jää todellisuus. Lucr. III. 57.