— Enpä tiedä.
— Pelkään, että minun on alkaminen masurkka Maryn kanssa — enkä minä osaa melkein yhtäkään figuuria…
— Jokos sinä olet hänet kutsunut masurkkaan?
— En vielä…
— Varo vain, ett'et myöhästy…
— Tosiaankin! sanoi hän lyöden otsaansa. Hyvästi… Minä lähden odottamaan häntä portaiden luo. Hän sieppasi lakkinsa ja juoksi pois.
Puolen tunnin perästä lähdin minäkin. Kadulla oli pimeää ja autiota; kokoushuoneen, elikkä, yhden tekevä, ravintolan ympärillä seisoa tungeksi kansaa; ikkunat olivat valaistut; iltatuuli kantoi korviini rykmentti-musiikin säveliä. Minä kävelin hiljakseen; minua ikävyytti… Onkohan todellakin, arvelin minä, ainoa tehtäväni maan päällä — kukistaa muiden toiveita? Niin kauan, kuin olen elänyt ja toiminut, olisi ihan kuin sallimus aina veisi minut muiden draamojen ratkaisuun, niin kuin ei ilman minutta kukaan voisi kuolla tahi joutua epätoivoon! Minä olen ollut viidennen näytöksen välttämätönnä henkilönä; vasten tahtoani olen näytellyt teloittajan tahi kavaltajan katalaa osaa. Mikä on tässä ollut salliman tarkoituksena?… Lieneeköhän se määrännyt minut porvarillis-trageedioiden ja perhe-romaanien tekijäksi — vai apu-toimittajaksiko kertomusten laatijalle, esimerkiksi "Lukukirjasto"-lehdelle?… Mistäpä sen tietää?… Vähänkös niitä on ihmisiä, jotka, elämään ruvetessaan, aikovat päättää sen niinkuin Aleksanteri Suuri, tahi Lordi Byron, eivätkä yhtä hyvin kuuna päivänä pääse nimineuvosta etemmäksi?…
Tultuani saliin, kätkeydyin miesten joukkoon ja aloin tehdä havaintojani. Grushnitski seisoi ruhtinatar Maryn vieressä ja puheli jotakin hyvin innokkaasti; tämä kuunteli häntä hajamielisesti ja, viuhka huulia vasten, katseli ympärilleen; hänen kasvoissaan kuvautui kärsimättömyys, hänen silmänsä etsivät jotakin; minä lähestyin hiljaa takaapäin, kuunnellakseni heidän haasteluaan.
— Te kiusaatte minua, neiti! puhui Grushnitski, te olette kauheasti muuttuneet siitä saakka, kuin en ole teitä nähnyt…
— Te olette myöskin muuttuneet, vastasi neiti, heittäen häneen pikaisen katseen, josta hän ei ymmärtänyt eroittaa salaista ivaa.