"Kuka?" — Erkki nousi nopeasti.
"Joku Sariola tai Sirola."
"Mitäs hänelle sitten on tapahtunut?" — Ilme Erkin kasvoilla oli muuttunut.
"Hän kuuluu saaneen matkalla ollessaan halvauksen."
Suokaa anteeksi, olen pakoitettu lähtemään heti. Sirola on toverini.⁰
* * * * *
"Vai niin", sanoi Eine Erkin mentyä, "sinä valittelet yksinäisyyttäsi, etkä pidä minään säätyläisseuraa, joka sinulla on täällä, mutta kyllä sinä saatat istua kahdenkesken omassa huoneessasi — jonkun veturinkuljettajan kanssa."
"Hänhän on lapsuuden leikkitoverini. Ja odotimmehan sinua."
"Niin, lapsuuden, mutta nythän ei olla enään lapsia, eikä samalla kehitysasteella."
Neiti Lillströmin suupielessä värähteli iva…