ORGON.
Entä Tartuffe?
DORINE. Söi yksin, rouvankin eestä; pari peltopyytä hän hurskaasti poskeen pisti, ja puoli lampaanreittä, ja kätensä risti.
ORGON.
Mies parka!
DORINE. Uneen ummistumatta luomen sai rouva hereillä olla, mink' yötä kesti; hänet kuumeen puuskat nukahtamasta esti; piti ääressä valvoa, kunnes valkeni huomen.
ORGON.
Entä Tartuffe?
DORINE. Uni maanitti makeasti, meni pöydästä kamariinsa hän kapperasti, ja alle peiton lämpöisen pötkähti heti, ja rauhass' aamuun asti siin' unta veti.
ORGON.
Mies parka!
DORINE. Vihdoin rouva, neuvoomme luottain, jo suostui ja antoi lääkärin iskeä suonta; se auttoi, helpotusta koht' ikään tuottain.
ORGON.
Entä Tartuffe?
DORINE. Kuin sankari haarniskoitui joka tuskaa torjumaan, joka häijyn juonta, ja verenhukan sijaan, mi rouvalle koitui, joi aamiaiseksi viiniä tuopin verran.