"Panee, hänenkin päähänsä."
"Entä mitä hän sanoo hänelle?"
"Hänelle hän sanoo: 'Minä kruunaan sinut Jumalan palvelijattareksi ja tämän Herran palvelijan vaimoksi!'"
"Se on kaunista, hyvin kaunista!"
"Senjälkeen diakooni alkaa rukoilla nuoren parin puolesta, ja rukoillessa ottaa pappi heitä kädestä kulettaen heitä kolme kertaa alttarin ympäri. Kun tämä on tapahtunut, ottavat avustajat pois silkkipeitteen, johon molemmat olivat käärityt. Kirkko on täpötäynnä ihmisiä, jotka katselevat ja kuiskuttelevat keskenään sanoen: 'Tuopa on morsian, jota kannattaa suudella! Siinäpä komea pari!'"
Timea nyökytti neitseellisessä huumauksessa päällään ikäänkuin tahtoen sanoa: "Niin on hyvä! se mahtaa olla kaunista!"
Sohvi-rouva veti pitkään henkeään jatkaakseen.
"Senjälkeen pappi ottaa esiin kultaisen maljan, joka on täynnä viiniä. Siitä juovat sulhanen ja morsian toinen toisensa jälkeen."
"Onko siinä oikeata viiniä?" kysyi Timea kauhistuneena. Hänen lapsellinen viininpelkonsa yhdistyi tässä muistoon koraanin kiellosta sitä nauttimasta.
"Tietenkin se on oikeata viiniä. Sitä heidän täytyy juoda. Sulhaspojat ja morsiusneidot heittävät sillä välin heidän päälleen hunajassa keitettyjä vehnänjyviä. Se tuottaa siunausta. Oi, onpa se kaunista, sen vaan sanon!"