Se, joka on saanut päähänpiston, vaatii kohtalolta kaikki olemaan niin kuin hän on kuvitellut.
Valkokukkaisen ruusupensaan vieressä on nyt toinen, jossa keväällä on punaisia kukkia — Noëmin haudalla. Ja pian tänne tulee kolmaskin keltainen ruusu, — kultamiehen kukka.
Näihin ajatuksiin vaipuneena hän nousi maihin saarelle.
Oli vielä yö ja kuu paistoi.
Pähkinäpuista rakennettu huone, joka oli jäänyt kesken, seisoi kuin krypta, ruohon peitossa; akkunoiden ja ovien edessä oli kaislamattoja lumen ja sateen suojaksi.
Mikael kiirehti savimökin luo. Almira tuli häntä vastaan. Se ei haukkunut, vaan otti häntä takinliepeestä hampaillaan ja veti hänet akkunan luo.
Kuu paistoi akkunasta ja Mikael katsahti pieneen huoneeseen, joka oli aivan valkoinen.
Hän näki vain yhden vuoteen huoneessa, toinen oli poissa. Vuoteessa nukkui Terese.
Asia on kuten hän oli arvellutkin. Noëmille on jo tehty vuode ruusupensaan alle. Silloin on kaikki hyvin.
Hän naputti akkunaan.