Majuri etsi esiin "Morsiamen rukouksen" siitä rukouskirjasta, jonka
Timar kerran oli antanut Timealle uudenvuodenlahjaksi.
"Hyvä on. Minä opettelen sen ulkoa tänä yönä."
"Tehkää se, tehkää se."
Timea luki rukouksen ääneen.
(… Piru ja helvetin tuli, kuolema ja rutto, maanjäristys, murha ja tulipalo, myrkky ja tikari, häpeä ja kunniattomuus, kaikenlaatuinen pilkka, hätä ja turmio tulkoon aaveen tavoin tämän talon yli!… Amen!)
Lohikäärme, Pyhän Yrjänän keihäs kädessään mutisi nämä sanat rukouksen aikana.
Atalia tunsi pirullista raivoa sydämessään.
Tämä mies tahtoo päälle päätteeksi urkkia muurien salaisuudet.
Hän saa Timean jäämään valveille koko yöksi ja rukoilemaan aamuun asti.
Kirous, kirous — rukouskirjankin yli!