Maistettuaan ensimmäisen lusikan nyrpisti hän nenäänsä.

Tämä punssi haisi aivan samalta kuin se juoma, jota huolimattomat imettäjät keittävät unikonnupuista saadakseen yöllä rauhaa noilta siunatuilta lapsilta.

Haju oli hänestä niin vastenmielinen, että hän ei voinut viedä lasia huulilleen. Hän antoi sen keittiöpojalle ja hänestä se oli erinomainen.

Itse hän sanoi olevansa sangen väsynyt päivän vaivojen perästä. Hänkin varoitti palvelijoita nukkumasta vain liian kauan ja sitäpaitsi pitämään silmällä, ettei vain kissa pääsisi keittiöön syömään kallisarvoisia paisteja. Sitten hän sanoi hyvää yötä ja riensi Atalian jälkeen.

Tullessaan heidän yhteiseen makuuhuoneeseensa nukkui Atalia jo. Vuodeverhot olivat vedetyt syrjään; hän näki, miten Atalia nukkui selkä huoneeseen päin ja peite vedettynä aina päähän saakka.

Sohvi-rouvakin riensi vuoteeseen. Mutta täälläkin piti punssinhaju häntä hereillä ja pilasi häneltä koko oivallisen illallisen jälkimaun.

Sammutettuaan valon katseli hän kauan, käsivarsiinsa nojaten, nukkuvaa olentoa. Hän tuijotti siihen, siksi kunnes hänen silmäluomensa painuivat kiinni, ja hän nukahti.

Eräs uni vei hänet takaisin palvelijoiden huoneeseen. Siellä kaikki ovat unessa: kuski pitkällä keittiön penkillä, kamaripalvelija pää pöydällä, talonmies lattialla kumoon kaatuneen tuolin selkänoja tyynynä, keittäjätär vuoteessa, kamarineiti liedellä, josta hänen päänsä pistää ulos. Jokaisen edessä makaa tyhjä punssilasi. Vain hän itse, Sohvi-rouva, ei ole juonut omastaan.

Hän uneksii, että Atalia hiipii hänen selkänsä takana paljasjalkaisena ja aamunutussa ja kuiskaa hänen korvaansa: "Miksi et juo punssiasi loppuun, rakas äiti? Tahdotko enemmän sokeria? Tässä on!" Ja Atalia täyttää hänen lasinsa sokerilla ääriään myöten. Mutta hän tuntee sittenkin koko ajan tuon inhoittavan hajun.

"Minä en tahdo mitään, en tahdo", hän sanoo unissaan, mutta Atalia pitää lasia hänen huulillaan. Häntä puistattaa tuo haju ja häntä alkaa ylenannattaa. Hän ponnistaa vastaan eikä tahdo juoda, työntää vihdoin punssilasin kiivaasti luotaan ja töytäsee samalla yöpöydällä olevan vesilasin kumoon, ja vesi vuotaa vuoteeseen.