Mutta kuinka oli rouva tullut Levetincz'iin?
Ja mitä hän teki siellä?
Mikael pukeutui nopeasti. Riisumansa vaatteet hän kätki vaatekonttorin nurkkaan. Muutoin voitaisiin kysyä häneltä: "Mistä ovat nämä reiät hihoissa, mistä nämä kuluneet kyynärpäät. Ja ennen kaikkea, mistä tämä liinapuku monivärisine kirjailuineen?" Naiset ymmärtävät koruommelneulan hieroglyyfien kieltä. Jonnekkin oli vaatteet kätkettävä.
Hän teki ankarasti työtä saippualla. Eikö häneltä kysyttäne, mitä hän on tehnyt noilla käsillä, joihin on kasvanut niin paksu nahka ja jotka ovat niin karheat?
Kun hän oli valmis, meni hän konttorihuoneeseen. Timea oli häntä vastassa jo ovella, pisti kätensä hänen käsivarrelleen ja sanoi:
"Menkäämme sisälle syömään aamiaista."
Konttorista oli kuljettava Mikaelin pukuhuoneen lävitse, ennenkuin päästiin ruokasaliin. Siellä odotti Mikaelia uusi yllätys.
Pyöreä pöytä oli katettu kolmelle. Kuka olisi kolmas?
Timea soitti. Toisesta salinovesta tuli kamarineiti, toisesta Atalia.
Kun Atalia näki Timarin, leimahti hänen kasvoilleen raivoisan vihan puna, jota hän ei voinut estää nousemasta.