IX.
Iloinen mies.
Eräänä iltana myöhään tulin yhteen kylään, missä tahdoin tavata vanhaa hyvää tuttavaa.
En ole koskaan nähnyt iloisempaa ihmistä kuin mitä hän oli. Herraksi oli hän syntynyt, ei hänen ollut koskaan tarvis vaivata päätään elämän pienillä huolilla; muuta huolta ei hänellä ollut, kuin vaan huvittaa itseänsä sekä muita.
Hänet tunsi koko ympäristö; vieraat ja iloinen meno eivät koskaan loppuneet hänen talostaan; hänen ovensa oli aina avoinna kaikille; jos joku ohitse kulkeva ei tahtonut poiketa, temmattiin hän väkisin ulos vaunuistansa, ja, jos hänet kerta oli saatu poikkeemaan, niin hakattiin vaunuin pyörät rikki, ettei olisi mahdollista kovin pian päästä pois.
Hänellä oli hovinarri, jota joka kerta, kun se oli saatu juovuksiin, kiireestä kantapäihin noettiin, ja sitten seuraavana päivänä uskotettiin hänelle, että Sarasenit olivat hänet kuninkaakseen valinneet.
Kaukaa jo kuului musiikki, kun me aloimme herrastaloa lähetä, ja ikkunat olivat valaistut kaikki. Herralla oli oma Mustalais-soittokuntansa, jonka jäsenten aina täytyi, kaksi sormea erään sukkeluus-kirjan päällä, juhlallisesti vannoa, etteivät ikinä soittaisi mitään muuta nuottia kuin csárdas-tanssia.
Matkakumppalini kanssa me jo ennalta riemuitsimme siitä, että niin monen huolen ja puutteen perästä saisimme iloisessa seurassa levähtää. Ne, jotka tavallisesti kävivät tämän herran luona, olivat kaikki valituita iloisia poikia, jotka eivät antaneet yhden ainoan tunninkaan kulua, jotakin uutta leikinlaskua, jotakin ennen kuulumatonta, kenenkään mieleen johtumatonta hullunkuria keksimättä.
Portille saapuessa kuulimme, että tuossa ylikerran eteisessä par'aikaa soitettiin hänen mielinuottiansa. Kun sitä ruvettiin tekemään, silloin oli jo tavallisesti ilo korkeimmallaan.
Porstuan oven kynnyksellä istui se vanha hovinarri, suuri päänsä käsien nojassa; hän ällisteli meitä vastaan hupsulla, elottomalla katseella. Piipun varsi oli hänellä hampaissa, piipun pesä oli pudonnut pois ja makasi hänen jalkainsa juuressa. Päässä oli lakki edestakaisin käännetty, lippa niskalle päin.