— Kyllä! Mustalaiset soittakoot minun lempikappalettani ja kaksi heitukkaa pidelköön hevostani, kun astun selkään!
Kaikki tapahtui käskyn mukaan.
Lyhyen jumalanpalveluksen päätyttyä läksi kansa kentälle. Edellä kulki kaksi raatimiestä, kädessä nauhoilla koristetut kirvessauvat, perässä mustalaismusikantit, vedellen korvia särkevästi Martin lempikappaletta. Heidän jäljessään kulki kaksi härkää, teurastajapoikain taluttamina. Takaistuimella istuva vanha bassoviulunsoittaja rukoili ehtimiseen poikia, etteivät Jumalan tähden päästäisi härkiä irti, sillä hän ensin muka joutuisi heidän uhriksensa, hänellä kun on punaiset housut.
Sitten seurasivat ruoka- ja juomatavarakuormat sekä viinitynnyrit, joiden kunkin päällä istui vilkas neitonen.
Nyt tuli herra Varju. Kohtalo oli hänet koroittanut. Hän istui hevosen selässä, kädessä suuri punainen lippu, jota tuuli väkisin tahtoi liehuttaa silmille. Hänen tyytyväisen näköisistä kasvoistansa päättäen olisi voinut arvella, että Martin ollessa helluntaikuningas, hän on ainakin varakuningas.
Vihdoin tulee helluntaikuningas. Hänen hevosensa ei ole kaunis mutta isoluinen, kuudentoista kämmenen korkuinen eläin; huonon muodon korvaavat lukuisat, koreat nauhat, harja on kahdessatoista palmikossa, satulaloimena sudennahka.
Hän ratsastaa hyvin. Tosin hän vähän heiluu, mutta tämä ei ole aamiaisen tähden, vaan huolimattomuutta; vaikka hän heilahtelee milloin sivulle, milloin taaksepäin, istuu hän kuitenkin niin lujasti satulassa, kuin olisi hevosen selkään kiinnikasvanut.
Hänen kummallakin puolellaan ratsastaa kaksi porvaria, paljaat sapelit kädessä. Heidän täytyy ajaa sangen varovasti, sillä kun Martin hevonen huomaa jonkun toisen hevosen yrittävän edelle, puree se kilpailijaansa, niin että tämä kiljahtaa.
Heidän perässänsä tulee pitkä liuta kilpailijoita. Kunkin kasvoissa näkyy toivon säde, tällä kertaa hän voittaa. Ehkäpä vuoden kuluessa hänen hevosensa jalat ovat pidentyneet ja toisten huonontuneet?
Kulkueen päättävät herrasväen vaunut ja talonpoikain rattaat, jotka tomua nostaen kulkevat ratsastajien perässä, täynnä iloista juhlaväkeä, ja koristettuina vehreillä lehvillä ja liehuvilla huiveilla.