I.
Erään perheen kirous.
Siihen aikaan asui Pressburgissa eräs kuuluisa perhe, jos nimittäin surullista kohtaloa saattaa kuuluisuudeksi sanoa.
Nimittäkäämme sitä Mayerin perheeksi. Tämä nimi on niin monella ihmisellä, ettei kukaan saata siitä loukkaantua.
Perheenisä oli jonkun yleisen rahaston hoitaja, ja hänellä oli viisi kaunista tytärtä.
Tytöt olivat kaikki kauniita, toinen toistaan ihanampia, suloisempia.
Jumalan siunaamia lahjoja nämä viisi lasta! Kaksi heistä oli jo v. 1818 täysikasvuisia; reduttien kaunottaria, tanssien kuningattaria! Hienot herrat, ylimyksetkin heitä tanssittivat. Heitä sanottiinkin vain "kauneiksi Mayerin tytöiksi."
Sekä isä että äiti olivat iloissaan tästä kunniasta. He kasvattivat tyttärensä heidän kauneuteensa sopivalla tavalla. Tytöt eivät saaneet askaroida taloustoimissa eivätkä alhaisissa töissä, vaan heidän piti elää komeasti, herrastavalla, sillä heille oli aiottu jalompi asema yhteiskunnassa. Tavallisten kutomakoulujen sijasta kävivät he parhaimmissa kasvatuslaitoksissa. Yksi heistä osasi hyvin koruompelua, toinen lauloi sievästi, kaikilla heillä oli hyvät luonnonlahjat. Isä ajatteli: tuosta tytöstä tulee kuuluisa laulajatar, tuo taasen rikastuu muotikaupan pidolla; kaikki pääsevät naimisiin rikasten tilanhaltijain ja rahamiesten kanssa, sillä nehän aina parveilevat heidän ympärillään. Ehkä oli hän jostakin vanhasta romaanista lukenut semmoisen tapauksen.
Herraskasvatukseen tarvittiin herrastulot. Mutta kuten tiedämme, ei alhaisen virkamiehen palkka ole niinkään kehuttavan suuri. Talous maksoi enemmän kuin oli varoja talossa. Isä älysikin tämän ja mietiskeli päänsä puhki, usein yökausiakin, missä kohdin voisi menoja vähentää, mutta ei löytänyt apua. Tyttäriä ei saanut, ei ollut mahdollista vetää pois maailmasta, jottei turmelisi heidän onneansa; vanhinta kosiskeli paraikaa eräs tilanhaltija. Tämä ehkä piankin nai tytön, sillä eihän hänellä saata olla muita tuumia kunniallisen miehen tyttären suhteen; ja sitten on hänen helppo auttaa appea rahapulasta parilla tuhannella floriinilla.
Mutta tilanhaltijan tuttavuus maksaa paljon; yleiset huvit, koristukset, komeat vaatteet kuluttavat kauhean paljon rahaa. Päivällispöydässä on näkymättömällä tavalla läsnä räätäleitä, suutareita, kähertäjiä, silkki- ja kukkakauppiaita, jotka kaikki yksissä neuvoin kuluttavat perheenisän päivällistä.