— Sanoin niinkin.
Flora mietti hetkisen. Sitten virkkoi hän vakavasti:
— Hyvä, Rudolf. Näytän, etten ole kevytmielinen enkä heikko — en ole sinunkaan suhteesi heikko.
Näin sanoen astui hän kellon rihman luo ja tempasi sitä kiivaasti kolme kertaa. Kamarineitsyt tuli sisään.
— Neiti tulee tänne luokseni yöksi.
Suuresti kummastuen katsoi Rudolf vaimoonsa.
— Maanpakolaisuusko edessä?
— Niin.
— Kauanko kestää?
— Siksi kunnes peräytät puheesi.