— Niin, mutta minä en tahdo, että tuolla sisällä kuullaan, mitä me täällä puhumme.
Juhana hämmästyi. Lääkärin jäykkä katse alkoi kammottaa häntä.
Koneellisesti hän seurasi häntä toiseen huoneeseen.
— No herra, mitä on teillä sanottavaa, jota eivät muut saa kuulla.
— Armollinen herra. Tänään on teitä suuri onni kohdannut.
— Tiedän, tunnen, hyvä herra. Siitä kiitos Jumalan olkoon!
— Jumala on suurella onnella sydäntänne ilahuttanut, mutta hän on myöskin nähnyt hyväksi koetella teitä.
— Mitä tällä tarkoitatte? — huudahti Kárpáthi pelästyen, ja hänen kasvonsa kävivät sinisiksi.
— Niin, armollinen herra, sitäpä juuri pelkäsinkin, kun kutsuin teitä pois läheisestä huoneesta. Oppikaa tosi kristityn lailla alentamaan itsenne Jumalan käden alle.
— Älkää kiusatko minua, vaan sanokaa, mitä on tapahtunut?
— Teidän vaimonne on kuoleva.