— "Sillä tavoin ei armollinen rouva, tilan tarkoituksen mukaan, koskaan päässyt vanhan rakennuksen ja siihen vievän tien varsinaiseksi omistajaksi."
— "Ja tämä olisi ehkä haitallista teille? Vaan miksi te siinä niin monta mutkaa teette? Purkakaa huone maahan ja rakentakaa sen sijaan palatsi. Vai täytyisikö siihen myöskin minulta lupaa pyytää?"
— "Se on tietty, koska asiakirjan selvän sanan mukaan teidän kunnianne on mainitun tien ja kastellin todellinen omistaja."
— "Todellakin, olisiko tuommoisilla vanhoilla asiakirjoilla vielä mitään arvoa?"
— "Aivan varmaan!" kiiruhti kiivaasti lainoppinut epäilevää uskoa vahvistamaan.
— "Mahdotonta!" lausui vanha herra semmoisella yksinkertaisella päänpudistuksella, että tohtori alkoi tuskastua miehen syntyperäisestä käsitysvoimasta. "Ja jos Ritter von kuitenkin ottaisi sen oman käden voimalla, mitä minä siihen voisin?"
— "Voisitte haastaa hänet oikeuteen!" vastasi siihen nopeasti tohtori
Grisák. "Voisitte tehdä hänet kanteen alaiseksi!"
— "Ja eikö minun tarvitsisi pelätä, että semmoisessa tapauksessa tuomari pistää minut vankeuteen, koska muka olen tyytymätön ihminen ja rauhanhäiritsijä?"
Tohtori Grisák rupesi huomaamaan, ettei tämä oikeuden-istuja vaan yksinkertaisuudesta semmoista 'viatonta' kysymystä virittänyt ja kiiruhti häntä oikaisemaan.
— "Hyvä herra, te saatte olla varma siitä, että 'täällä' kaikille oikeutta yhtäläisesti jaetaan."