— "Teidän tulee saada tietää kaikki."
— "Mitä ajattelette? Te mielitte kertoa 'rakkauden-seikan' minulle, jolla ei vielä tähän asti ole ollut teiltä lupaa lukea edes yhtä romania?"
Vahva puna hänen siveissä kasvoissansa todisti, kuinka vaiston-tapaisesti neitseellinen häveliäisyys vastusti tätä ehdoitusta.
Miss Natalien täytyi huomata, että hän oli voitettu, ja pää alaspäin painuneena luki hän Eliz'in kirjeen, jonka tämä oli isällensä kirjoittanut.
Missiä kummastutti, että Eliz tuhlasi erittäin paljon sanoja, lepyttääkseen isäänsä viettelijän suhteen. Tämä ei miellyttänyt missiä; hän tahtoi, että tuota miestä vainottaisiin, että hän surmattaisiin, että hänestä loppu tehtäisiin.
— "Mutta kaikkeen tähän onnettomuuteen on tuo kurja viettelijä syypää.
Ja te puolustatte häntä!"
— "Niin puolustan. Sillä hän on nyt Herminen puoliso."
— "Mutta hän on meidät kaikki pettänyt; hän petti Herminenkin, hän on siihen syypää, että tämä nyt on isänsä vihan alaisena. Oi, tuo hylkiö, hän on nyt minutkin perikatoon saattanut!"
— "Se on suuri onnettomuus, missi; mutta teihin katsoen vielä suurempi, jos isäni ei lepy hänelle, sillä silloin hänen vihansa kääntyy teitä vastaan, joka laiminlöitte, mitä teille oli uskottu. Hermine sanoo kirjeensä lopussa: Miss Natalie ja tirehtori eivät ole syypäät mihinkään. Siitä ymmärrän, että te olette syypäät johonkin. Minun toimekseni on jätetty teitä puolustaa. Minä en tiedä, mitä te olette rikkoneet; en tiedä, mitä minun olisi puolustukseksenne esiin tuominen. Sen vaan tiedän, että mitä pikemmin isäni leppyy sille, joka on rikoksen tehnyt, sitä helpommin hän antaa anteeksi niille, jotka ovat rikoksessa avullisna olleet."
— "Te olette järkevä tyttö", sopersi missi, nöyrästi antaen kirjeen
Eliz'ille.