— "Ja nyt, Kampós ystäväni, kertokaa enemmän mitä herra Bräuhäusel sanoi. Eivätkö he anna lipastani takaisin? Jospa hän lähettäisi edes muotokuvan kotia: sen sijaan sopisi hänen panna peili, jonka edessä saattaisi partaansa ajaa."
— "Minäkin sitä pyysin, mutta hän sanoi, ettei sitä voi antaa;
'Belegit' ovat Wien'iin lähetetyt."
— "Mitä minä kuulen! Ehkä vielä Lontoon taidenäyttelyyn?"
— "Suokaa anteeksi. Nuot lienevät siellä kovin tarpeesen. Seurauksen saapi vasta myöhemmin nähdä."
— "Ehkä he antavat ne ulos painosta — naurettavana lukemisena 'für die reifere Jugend?'"
Áladár'in vinttikoira makasi sill'aikaa karhuntaljalla herra Garanvölgyin jalkojen juuressa ja kuulteli, pitäen somaa päätänsä komeasti ristiin lasketuilla etukäpälillään, englantilaisen flegmalla tuota hänen mielestään tyhjänveroista puhetta.
Samalla ajettiin kolisten pihaan.
Vinttikoira kohotti äkisti solakkaa kaulaansa ja rupesi kysymysmerkin muotoista häntäänsä hiljaa heiluttamaan.
— "Joku tuttava tulee. Cziczke vainuu sen edeltäpäin", huomautti
Kampós Garanvölgyiä tästä kohtauksesta.
— "Cziczken on aika pitkä täällä sisällä, ja hän luulee jahtimiehen tulevan häntä kesannolle viemään."