— "Tuo eräs köyhä rouva."
— "Ja mitä on tuon köyhän rouvan tapahtunut?"
— "Hän on jo saapunut Pest'iin."
— "Terve tulleeksi. Lähetetään vaunut häntä vastaan."
— "Umpivaunut, eikö niin?"
— "Miksikä juuri umpivaunut? Sopiihan hänen kaleseillakin tulla."
— "No, mutta salli nyt, että umpivaunut lähetetään."
Erzsike silitteli niin kauniisti isänsä kasvoja, joihin jo oli kasvanut uutta partaa tuuman paksulta, että hänen täytyi käsittää, kuinka se olisi vastoin kaikkea kohteliaisuutta ja vanhaa tapaa, jos ei uutta seura-naista umpivaunuissa tuotettaisi. Olkoon siis sekin menneeksi Tarvitaanko vielä mitään?
— "Kyllä tarvitaan. Mutta älä rypistä tuolla tavoin kulmakarvojasi. Ystäväni kirjoittaa, ettei tuolla köyhällä olennolla ole edes kunnollisia vaatteita, joissa voisi eteemme ilmestyä."
— "Tuhat tulimmaista! Tuo on siis vähällä vaivalla matkustanut. Minun tulisi kai lähettää hänelle rahaakin, eikö niin?"