— "Kiitoksia!"
— "Teidän sopii tosiaankin kiittää, sillä siten sain minä sen aikaan, että vanhus hikoili ulos vielä nuot toisetkin kymmenen-tuhatta florinia. Tässä on minulla osoitus."
— "Hyvä."
— "No, mitä sanotte siihen?"
— "Ei mitään."
— "Ei mitään?" kysyi tohtori Grisák, laskien kämmenensä polvilleen, voidaksensa paremmin ihmetellä tätä ihmistä. "Te ette sano siihen mitään, että minä voitan teille hasardi-pelinne ja tuon siihen lasketut kymmenen-tuhatta florinia kaksinkertaisesti takaisin?"
Straff astui nyt tohtori Grisák'in luokse ja koska he olivat niinkuin tuttavat ainakin keskenänsä, laski hän molemmat kätensä tämän olkapäille, siinä kun hän istui tuolilla, ja puhui hänen nenänsä alle:
— "Minä sanon sen, tohtori, että missä oli kaksikymmentä-tuhatta florinia, siellä on kolmekymmentä-tuhattakin."
— "Mitä?" huusi kauhistuneena Grisák ja kavahti pystyyn tuoliltaan, niinkuin salaiset vieterit olisivat hänet ylös viskanneet.
— "Siellä on kolmekymmentä-tuhattakin", kertoi kylmäverisesti seikkailija.