— "Siinä teet hyvin; sittekin jää sinulta aikaa minulle."
Aladár erhettyi arvattavasti ovien suhteen, sillä hän teki sen suuren rikoksen, että hän Ankerschmidt'in sijaan astui ensiksi sisään hänen tyttärensä luokse, joka maailman tavan mukaan ei olisi käynyt laatuun. Hän oli varma siitä, että Erzsike jo oli suorittanut toalettinsa.
Tytön kasvot eivät saaneet salatuksi, että hän oli odottanut häntä.
— "Te lähdette siis jo?" kysyi hän, ojentaen oikeaa kättään nuorukaiselle.
— "Minä olen jo ollut kauan täällä."
— "Olettehan täällä kotona."
— "Oi, ei, tämä on enoni talo; hän melkein karkottaa minut pois. Hän ei rakasta laiskoja ihmisiä."
— "Tämä talo ei nyt ole ainoastaan teidän enonne, tämä talo on nyt meidänkin. Onko se totta, vaiko ei?"
— "Totta."
— "Siinä tapauksessa pyytäisin minä teiltä jotakin, mutta älkää pitäkö minua sen vuoksi uhka-rohkeana."