— "Mitä tahdotte?" ärjäsi pehtori.
Metsä-ihminen ei tästä ollut millänsäkään, vaan jatkoi siivosti.
— "Meitä olisi kahdeksantoista, sitte kaksikolmatta hevosella varustettua, sitte meillä kaikilla on oma vikatteensa, oma haravansakin, vieläpä oma hankonsakin."
— "Mutta mitä pirua minun siihen tulee, paljoko teillä on hevosia ja työkaluja?"
— "No, ei muuta, kuin että maanantaina päivän koitteessa, jos Jumala elämää suo, ruvetaan armollisen Garanvölgyi herran repsiä niittämään ja että se lauantaiksi on korjattu, vieläpä puitukin. Sitte vasta toisena maanantaina mennään ohran ja sitte vehnän kimppuun, siis jää sillä välin kokonainen viikko, jona saamme vaan hampaitamme pureksia."
— "No pureksikaa vaan; huolisinko minä siitä?"
— "Minä sanon vaan, että armollisen Garanvölgyi herran repsi on paremmin tuleentunut, kuin armollisen Akkorsincs[37] herran, jonkatähden tämän repsi on viikkoa myöhemmin niitettävä."
— "Entäs sitte?"
— "No, koska nyt olemme ottaneet armollisen Garanvölgyi herran repsin niittääksemme, niin kävisi yhdessä hiessä armollisen Akkorsincs herrankin repsi niittäminen."
— "Hakisinko minä päiväpalkkalaisia?"