Kartanossa oli niin paljon palvelusväkeä, että se jo itsekseen vastasi pientä divisionaa; sitte oli siellä komea kylvö- ja leikkuu-kone, jonka hän itse oli hankkinut Wien'istä ja joka näyte-leikkuussa siellä lattian-siloisella pellolla oli kahdessa minutissa leikannut kokonaisen auman ruista. Hätäkö sillä on kaataa kumoon muutama sata holdia repsiä!
Garanvölgyin niittomiehet hikoilivat jo viidettä päivää tällä viikolla.
Herra Vendelin tupakoitsi sekä salli heidän väsyttää itseään ja rientää
edellä, niinkuin kepeäjalkainen jänis kilpikonnan tieltä sadussa.
Kuudentena päivänä hänkin ilmestyi taistelukentälle.
Kuusi härkää veti tuota viljan-leikkaajaa hirviötä sitä varten erittäin tehdyillä, matala-pyöräisillä vaunuilla. Kaksitoista miestä hikoili sen kimpussa, ennenkuin se saatiin saralle sijoitetuksi. Onneksi ei siihen asti mitään rikki mennyt.
Koneen eteen valjastettiin kaksi älykästä, hyvin opetettua ja voimakasta meklenburgilaista — taidostaan ja mielenmaltistaan huudossa olevaa rotua, johon täydellisesti saattaa luottaa.
Nyt siis toimeen!
Kone lähti liikkeelle yleisten hurraa-huutojen kaikuessa, rattaat pyörivät tasaisesti, pontimet liikkuivat oivasti, silinterin-hampaat tekivät kunnollisesti virkaansa ja toisiinsa tarttuvat leikkaus-raudat rätisivät mahtavasti korsikossa, Viiden minutin kuluessa oli semmoinen ala niitetty, johon yhdeltä mieheltä olisi mennyt kokonainen päivä.
Konetta kääntäessään ajaja, vanha renki Konrád, joka Csaszlausta oli tänne tuotu, raappi päätään hatun alta ja puhui näin pehtorille:
— "Armollinen herra, tämä masina on niin hyvä masina, ettei se ainoastaan leikkaa poikki repsiä, vaan tässä heti paikalla sen puikin, vieläpä jauhaakin."
Herra Vendelin rupesi niitosta tarkastamaan. Renki oli todellakin oikeassa. Tuo riivattu kone teki tykkänään toisella tavalla työtä Hietzing'issä[39] lattialla kuin täällä sänkipellolla: sielläkin se leikkasi rukiin tähkäpäät poikki, mutta nyt se silpoi repsin palvotkin rikki. Sen jäljistä ei tosiaankaan korjaa muuta kuin korsia.
Herra Vendelin tahtoi näyttää, että hän ymmärsi mekanikia; hän otti esiin vasaran ja ruuvin-avaimen, nakutteli silintereitä, laajensi niiden väliä, voiteli akselit. Kas niin, nyt on kaikki hyvin!