Tohtori Grisák oli ihastuksissaan tämän naisen viisaudesta; siinä tosiaankin yksi "doctor juris utriusque" oli mennyt hukkaan! Mutta mitä tylyn luonnon järjestys häneltä oli kieltänyt, sopii korvata siten, että hänestä tulee lakitieteen tohtorinna; ei ole koskaan löytynyt toinen toiselleen paremmin sopivia luonteita.

— "Armas rouva, minusta teillä on täysi syy huoleenne; mutta kaikeksi onneksi ovat lakimme puheenalaista tapausta varten pitäneet sangen terveellisiä oikeuden-lääkkeitä varalla. Teidän armonne ensimmäisenä tehtävänä on julkaista seuraava kutsumus sanomalehdissä, tietysti virallisesti: 'Aladár Garanvölgyi, jonka olopaikka on tuntematon, kutsutaan tämän kautta ennen yön ja vuoden kuluttua saapumaan alla mainittuun paikkaan, eräässä avioliiton-kontrahdissa tehtyjä sitoumuksia täyttääksensä; jos hän sen laiminlyö, ovat kaikki vasta sanotussa kontrahdissa määrätyt sitoumukset rauenneiksi ja mitättömiksi katsottavat.'"

— "Olisiko se mahdollista?"

— "Semmoisia tapauksia on ollut monta. Tällä tapaa on avioliittojakin purattu."

— "Mutta tiedämmehän, missä Aladár Garanvölgyi on."

— "Me emme ole velvolliset sitä tietämään. Kysymys olopaikasta ei ole päällekantajan asia. Ettei kutsuttu yön ja vuoden kuluessa voi tulla ilmoitettuun paikkaan, se on hänen vikansa; meidän velvollisuutemme ei ole hänestä mitään tietää ja lain edessä se ei ole mikään puolustus. Ja sitte vuoden kuluttua, jotta teidän armonne poistaisi puolestaan kaikki enemmät vastenmieliset velvollisuudet, neuvoisin teitä kiireimmiten naimisiin menemään; sillä tavoin olisi teidän armonne kokonansa turvassa."

Corinna tahtoi tässä katsoa lakitieteen tohtoria silmiin, mutta sitä hän ei voinut tehdä, sillä käyttihän tämä silmälaseja. Naisille ovat silmälasit varsin suureksi esteeksi; he eivät voi lukea miehen silmästä mitään, näkevät sen sijaan lasista vaan oman miniaturi-kuvansa heijastavan.

Tämän asian käsittämiseen ei kuitenkaan tarvittu peräti syvällistä tutkimusta. Herra tohtori olisi ollut valmis vasta kirjoittamaansa receptiä heti itsekin nielemään. Saamme kohta nähdä.

— "Sitä en kuitenkaan haluaisi tehdä", sanoi rouva Pajtay, tuota viisasta neuvoa vastustaen. "Minun on muutamista eri kohdista huolta pitäminen."

— "Suokaa anteeksi, teidän armonne, minun ehdoitukseni kautta herra Aladár'ista pidetään paljon paremmin huolta. Siinä tapauksessa hänestä vaan yksi vuosi pidettäisiin sitä huolta, ettei hän saisi jättää nykyistä olopaikkaansa: kun me sitä vastoin muussa tapauksessa olisimme pakoitetut yhä edelleen keinoja keksimään hänen surullisen kohtalonsa pidentämiseksi."