"Eihän tuo mitään ole", vastasi Siegfried, kiersi nuoran kaksinkerroin sekä nykäisi sen poikki yhdellä tempauksella.
"Peijakas! — Oletpa sinä aika otus… Miten nimitetään leijaa latinaksi?"
"Draco."
"Entä paperia?"
"Charta."
"No arkki sitten?"
"Arcus."
"Siis olen jo oppinut: draco, charta ja arcus! Tämähän on kuin lapsen leikkiä. — Herska!"
"Näyttää luistavan kuin rasvattu", irvisti narri, joka oli suuripäinen, julkeapuheinen, kääpiömäinen rujakas. — "Korkea-arvoinen rouva toivoo, että herra munkki kouluttaa nuorta kreiviä yhden vuoden ajan, hänen kuitenkaan mitään oppimatta."
"Koetamme tehdä parastamme", tuumi Siegfried tyynesti. "Otamme yhtiöömme erään henkilön, jonka nimitämme 'syntipukiksi', ja silloin kuin nuori herra ei osaa läksyjänsä, saa syntipukki selkäänsä."