Tyttö vaipui polvilleen ja suuteli kunnioittavasti hänen kättään:
"Isä!"
Siegfried sanoi syvään huoaten:
"Koska minä en voi saada sinua enää omakseni, niin tahdon antaa sinut Jumalalle. Koska et voi olla minun morsiameni, niin ole sitten taivaan morsian. Minä olen tullut johdattamaan sinut sinne, mihin mielelläsi menisit."
"Luostariinko? Tiesit siis hartaimman haluni? Oletko todellakin puhellut kanssani unissasi?"
"En ole! Enkä rupea sinulle valehtelemaankaan. Mutta miettiessäni näitä asioita oli minun pakko tulla siihen johtopäätökseen, että sinä tuollaisen hirvittävän tapauksen satuttua mieluimmin menisit luostariin. Olen myös saanut kuulla, ettei isäsi tahdo siihen suostua, vaan tahtoo antaa sinut puolalaiselle Berezawskylle."
"Minä en häntä edes tunnekaan."
"Sitä parempi. Tuo aiottu puolisosi on nimittäin vanha, ruma, sairas ja patajuoppo. Sitä paitsi hän on ollut ennen kuusi kertaa naimisissa. Lisäksi hän on sozianilainen mielipiteiltään."
"Siis jumalankieltäjä?"
"Hän kieltää pyhän kolminaisuuden. Hänen mielestään on Kristus vain hurskas ihminen, eikä mitään muuta, Pyhä Henki ainoastaan valkoinen kyyhkynen."
"Pelasta minut hänen käsistään!" rukoili tyttöraukka munkin polvia syleillen.