Eräänä päivänä — piispan häitä oli jo silloin vietetty kolme kuukautta — sanoi rouva Idalia hänelle:
"Isä Siegfried, kuuntele nyt tarkasti, mitä sanon! Koko maailma on Bittsessä, piispa von Thurzan häissä. Vain me olemme sieltä poissa. Mutta piispa on minulle äidin puolelta sukua. Hän on myöskin kasteisäni. Hän suuttuu varmaankin — eikä syyttä — ellen mene häihin. Minulla on muuan oikeista helmistä tehty, erinomaisen kaunis kaulaketju. Se sopisi mainiosti häälahjaksi hänen nuorelle kauniille rouvallensa. Menkäämme siis Bittseen, sinä, minä ja Cupido, sekä olkaamme siellä juhlallisuuksien loppuun. Pojallekin olisi hyvä jo nuorena tottua ihmisten tapoihin ja säätyläistensä elämään."
Siegfried riemastui. Siellä hän saisi nähdä Magdaleenankin. Sitten tuli hän ajatelleeksi sitäkin, että hän siellä varmasti tulisi tapaamaan entisiä tovereita, maailman ystäviä, joille hän jo oli muutamia vuosia ollut kuolleena. Niiden kanssa ei hän olisi millään muotoa tahtonut joutua tekemisiin. Mutta hän oli nyt laihempi ja hyvin parroittunut. Kenties he eivät häntä tuntisikaan, varsinkin jos hän pysyttelisi vaatimattomasti nurkissa ja sivupuolilla sekä koettaisi suojella kasvojansa kaavun päähineellä. Menen siis! Saanhan ainakin nähdä rakastettuni.
Ja niin lähdettiin Madacsánystakin häihin. Matka kesti kokonaista kuusi päivää, sillä päivät olivat lyhyet, ilma sumuinen ja pimeä.
Myöhään illalla he saapuivat Bittsen linnaan. Levättyään yön matkan vaivoista menivät he vasta seuraavana aamuna toivottamaan onnea nuorelle parille. Emerich von Thurzalla oli erinomainen muisti. Kuultuaan nimen isä Siegfried, rupesi hän sen tähden heti ihmettelemään, miten sen niminen pappismunkki saattoi olla hänen hiippakunnassaan, koska hän ei muistaaksensa ollut sen nimistä pappia vihkinytkään. Siegfried sanoi saaneensa arvonsa munkkikuntansa provinsiaatilta. Mutta silloin piispa suuttui. Häntä ei nimittäin ollenkaan miellyttänyt, että jesuiittain provinsiaatit harjoittivat papinvihkimistä, jota tointa hänen mielestään vain piispat olivat oikeutetut hoitamaan. Sen vuoksi ei isä Siegfriediä pidettykään minään suosittuna vieraana Bittsen linnassa. Kukaan ei osoittanut hänelle ystävyyttä, kukaan ei toivottanut hänelle hyvää ruokahalua, kun hän istuutui syömään. Kaikki pappis- ja munkkivieraat katselivat häntä karsain silmin, sillä jesuiitat olivat yleensä vihattuja.
Eräs henkilö seurusteli kuitenkin uskollisesti hänen kanssaan, nimittäin herra Cupido, hänen kasvattinsa ja oppilaansa. Tämä ei poistunut hetkeksikään hänen luotaan. Siivosti, hiljaisena ja miettiväisenä hän vain istui munkin polvella.
Rouva Idalia rupesi kumminkin hyvin pian iloitsemaan muiden mukana. Leskeyshunnun oli hän jo aikoja sitten nakannut menemään. Hän otti osaa kaikkiin riemuihin iloisena ja puheliaana. Thurzakin hymyili useammasti kuin kerran hänen nerokkaille huomautuksilleen. Pian kerääntyikin loistava ja ihaileva joukko hänen ympärilleen. Olipa joukossa muutamia harmaapäisiäkin ritareita.
Ainoastaan mitosclimilaiset näyttivät karttavan Madacsányn rouvaa. Jos Idalia sattumalta tuli istahtaneeksi siihen pöytään, missä naapurilinnan väki istui, kuiskasi herra Grazian heti muutamia sanoja tyttärensä korvaan, jonka jälkeen tyttö heti nousi ja vetääntyi johonkin muuhun paikkaan. Pian seurasi isäkin hänen esimerkkiään, samoin Berezawsky seurueineen.
Eräänä iltana oli ilo taasen ylimmillään. Nuoriso tanssi siebenbürgiläisten mustalaisten soiton tahdissa, Thurza kulki käsi kädessä kauniin puolisonsa kanssa vierasparvesta vierasparveen leikkiä laskien ja kehoitellen hymyillen vieraitaan ilonpitoon. Munkit ja papit olivat kerääntyneet erään hyvin suuren juomapöydän ääreen ja lauloivat hurskasta, mutta samalla iloista latinalaista juomalaulua, joka sopi niin erinomaisesti munkeille. Hehän eivät ole oikeastaan miehiä eivätkä naisia, vaan suvuttomia olentoja. Hyvä viini ja hyvä munkki ovat siis jotenkin samanlaisia tekijöitä tässä maailmassa.
Vanha Berezawskykin tanssia rytkytteli. Soihtuhypyssä oli hän oikea mestari, siinä kun tarvitsi vain kirkua ja polkea jalkaa. Mutta silkkitanssissa ei hänellä koskaan tahtonut olla oikein menestystä sen vuoksi, ettei kukaan nainen tahtonut harmikseen ottaa häneltä suukkosta. Magdaleena oli myös mukana silkkitanssissa. Berezawsky koetti käyttää kaikki keinonsa päästäkseen hänen parikseen, mutta turhaan.