"Tännepäin, pappi!" mölisi Grazian. "Astu eteeni, munkinroikale! Isä Siegfried! Naisenryöstäjä! Kepillä sinut tässä tapetaan! Juuri tällä minun kepilläni!"
Ja raivosta suunniltaan hyökkäsi hän keppi koholla eteenpäin.
Magdaleena heittäytyi miesten väliin kovasti kiljaisten.
"Jumalan tähden!" rukoili hän. "Isä ja Teodor! Älkää tehkö onnettomuutta! Tappakaa ennen minut!"
"Pois tieltä, lutka!" kiljui Grazian potkaisten polvistuvaa tyttöä. Sen teon aikoi Teodor kostaa Mitosclimin herralle miekan iskulla, mutta lyönti sattuikin erään esiin tunkevan palvelijan päähän. Se oli onneksi Grazianille, sillä palvelija menetti henkensä. Ritarin miekka kaatoi vielä kaksi palvelijaa, sitten sen terä katkesi kädensijaa myöten.
Mutta miekatonnakin hän piti puoliansa noita pelkureita vastaan. Hän sieppasi avukseen suuren messinkisen kynttilänjalan ja jakeli sillä niin tuhoisia iskuja sekä oikeaan että vasempaan, ettei juuri kenenkään tehnyt mieli lähestyä häntä. Hän pääsi jo alttarille, aivan Antonius padualaisen paikalle, ja hänen takanansa ammotti maanalaisen käytävän musta aukko. Jos hän vain pääsisi niin paljon edelle, että voisi sulkea tammioven, olisi hän turvassa.
Mutta silloin hän tuli katsahtaneeksi vielä kirkkoon. Näky, johon hän heti kiinnitti huomionsa, hyydytti hänen verensä.
Grazian oli nimittäin tarttunut Magdaleenan pitkiin, hajalleen menneihin hiuksiin, ja kiskoi häntä niistä pitkin kivilattiaa kirkon ovea kohti.
Sitä ei Teodor voinut sietää. Viha karkotti hänen sielustaan kaikki inhimilliset tunteet. Hänestä tuli eläin, leijona, jolta puoliso on ryöstetty. Vihasta ja tuskasta kiljaisten hän hyppäsi alttarilta maahan pidellen kumpaisessakin kädessään raskasta kynttilänjalkaa. Niitä hän heilutti kuin sotanuijia hyökätessään palkkalaisten joukkoon ja kaataessaan kaikki edestään. Hän raivosi aseistettujen palvelijain joukossa kuin hurskas ja mieletön Herkules, jonka ruumista Nessus-paita poltti. Vihdoin hän pääsi kirkon ovelle, jossa isä rääkkäsi tytärtään. Päästyään tämän luo hän tähtäsi kynttilänjalalla hirveän iskun Grazianin päätä kohden, mutta tämä väisti sen nyrkkiin puristetulla kädellään. Samalla viskattiin takaapäin vaate hänen päänsä yli, ja muudan palkkalaispelkuri tarttui hänen jalkoihinsa vetäen hänet kumoon. Ainoastaan siten voitiin Teodor Dalnaki voittaa ja sitoa.