"Oletko kadottanut järkesi?"
"En, en! Anna minulle vastamyrkkyä, sinä tiedät millaista! Jos pelastat minut, ilmaisen minä sinulle sellaisen salaisuuden, että varmaankin tulet olemaan minulle suuresti kiitollinen!"
"Minkä salaisuuden luulet minua niin miellyttävän?"
"Tahtoisit kai mielelläsi tietää, missä isä Siegfried nyt on."
Nämä sanat kuultuaan juoksi rouva heti hänen luokseen, nosti hänet käsivarsilleen ja kantoi hänet vuoteeseen.
"Mitä?" sanoi hän. "Tiedätkö, missä hän on? Elääkö hän vielä?"
"Elää, eikä hiuskarvaakaan ole katkaistu hänen päästään."
"Missä hän on?"
"Anna minulle ensin vastamyrkkyä, pian!"
"Ei, ei, on vielä tarpeeksi aikaa. Ensin tahdon saada tietää salaisuuden, muuten en auta sinua."