"Niiden valmistamiseen tarvitaan mitä harvinaisimpia yrttejä, jotka tietysti maksavat rahaa. Ja luuletko sinä kenties, että niinä rupeaisin yön aikaan kulkemaan hautojen välissä Appiuksen tiellä, jollei minulle kunnollisesti maksettaisi siitä? Mutta millä tavalla sitten aiot kannattaa puuhiani? Kuten jo sanoin, sinun täytyy jouduttaa asian onnistumista".
"Mitenkäs minä voisin sen tehdä? Tiedäthän, ett'en ole niin luotu enkä myöskään osaa saada kenenkään rakkautta puoleeni. Mieluummin minä turvaan sinun loihtutaitoosi".
"Kuule sitte mitä sinulle neuvon. Ellei sinussa itsessäsi ole kykyä saamaan puolellesi Fabiolan rakkautta…"
"Rikkautta kai tarkoitat".
"Niitä ei käy erottaminen toisistaan. Mutta yksi keino on, jolla on vastustamaton voima, turvaa siihen: se on kulta".
"Sitähän minä juuri haenkin; mitenkä voin saada sitä hankituksi?"
"Miksi et voisi hankkia sitä samalla tavoin kuin Fulviuskin?" vastasi neekerinainen ilkeästi hymyillen.
"Kuinka sitten?" kysyi ahnehtija kiihtyneenä.
"Veren kautta. Minä olen tehnyt tuttavuutta vanhan palvelijan kanssa, joka samalla on Fulviuksen huoneenhaltijana. Jos kohta hänen ihonsa väri ei ole yhtä musta kuin minun, on hänen sydämensä sitä mustempi. Kielemme ovat niin läheistä sukua toisilleen, että haitatta ymmärrämme toistemme puhetta. Hän tutkisteli minulta tarkoin myrkkyjuoman valmistamis-tapaa, lupasipa suorastaan ostaa minut vapaaksi ja tehdä minut vaimokseen. Mutta minulla on paljoa parempaakin toivossa kuin tämä. Kuitenkin onnistui minun saada häneltä tietää kaikki mitä halusin".
"Ja se oli?"