"No, kyllähän tiedät, että minä en ole mikään oppinut, enkä ymmärrä kirjoituksesta mitään; kenties sade on huuhtonut pois kirjoituksen", oli vastaus. Mutta kun Corvinus siitä vain yhä enemmän kiukustui, näkyi oiva aate yhtäkkiä iskevän uhatun päähän. Hän kertoi siis, että kaksi noitaa tahi tonttua oli näyttäynyt. Toinen oli ollut hinteröisen pojan näköinen, toinen sen sijaan mahdottoman väkevä; lienee ollut itse Tor ukko tai joku muu jumala.
"Mistä tiedät, että hän oli niin väkevä?" keskeytti hänet Corvinus.
"Miksi et pistänyt häntä kuoliaaksi?"
"Siksi vain, ettei hän antanut sitä tehdä. Kyllä minä häntä uhkasin peitselläni, mutta hän kiskaisi sen käsistäni ja heitti sen kauas luotaan. Tuolla näet sen törröttävän maassa pystyssä. Miekankin tempasi hän tupestani. Kohta sen perästä katosi hän pimeään ja poika hänen kanssaan". Niin kuului kertomus.
"Kummallinen juttu!" mumisi Corvinus itsekseen. "Mutta kuule, mies, miksi et niin ollen antanut hälytysmerkkiä ja huutanut tovereitasi ajamaan miehiä takaa?" kiljui hän.
"Siksi, että meidän maassa on kyllä tapana ajaa takaa eläviä olentoja, mutta ei jumalia eikä tonttuja", vastasi dakialainen järkkymättömän tyynesti. "Ja mikä pakko oikeastaan oli ajaa heitä takaa? Tuossahan se riippuu paalussa koskemattomana, se lauta, jonka annoit vartioitavakseni!"
"Tämä käy sinulle vielä kalliiksi!" uhkasi Corvinus. "Etkö tiedä, että olet tehnyt itsesi vikapääksi mitä suurimpaan rikokseen? Eikö sinua mitä ankarimmasti kielletty päästämästä ketään ihmistä lähelle ilman sitä tunnussanaa, jota mieleesi penäsin?"
"Ei kiirettä mitään, johtaja! Kukas on sanonut, ettei hän tunnussanaa virkkanut? Et sitä minulta kuullut".
"Vai niin, vai virkkoi hän tunnussanan? Sitten hän ei ainakaan ollut kristittyjä", huomautti Corvinus.
"Hän huusi kovasti ja selvästi 'nomen imperatorum' (keisarien nimi) ja —". Mutta Corvinus ei antanut hänen jatkaa. "Mitä?" ärjäsi hän. "'Numen' se oli, eikä 'nomen'".
"Nomen tahi numen, se nyt lienee yks ja se sama. Kukapa sitä vaatisikaan, että meidän pitäisi niin tarkoin tuntea teidän vierasta kieltänne?"