"Ja se olisi?" kysäisi Fulvius halveksivasti.
"Ett'ei kukaan saisi nostaa kättään heidän hävittämisekseen, joka ei voisi näyttää toteen olevansa puhtaampi rikoksista kuin he. Minä tahtoisin ehdottaa, ett'ei kukaan saisi nostaa kättään heitä vastaan, joka ei voisi todistaa, että hän ei koskaan ole ollut avioliiton-rikkoja tahi koronkiskuri, petturi tai juomari tai varas, kelvoton mies, isä tai poika. Semmoisista paheista ei voi kristittyjä kukaan syyttää".
Yhä yltyvällä levottomuudella oli Fulvius kuunnellut tätä pitkää syntiluetteloa; varas-sana sai hänet säpsähtämään. Oliko tribuni ehkä nähnyt, että hän Fabiuksen talosta oli anastanut huivin? Mutta oli miten oli, yksi asia oli vakoojalle selvä, se nimittäin, että se vastenmielisyys, jota hänessä heti ensi kerralla oli syntynyt Sebastianusta kohtaan, oli nyt kasvanut vihaksi, ja sydämeen sellaiseen kuin hänen ei viha voinut piirtyä muulla kuin verellä.
Sebastianus läksi kylpylaitoksesta syvästi suruissaan, ja ehdottomasti pääsi hänen huuliltaan jälleen huokaus: "Oi, Herra, kuinka kauan!" Hänen huokauksensa keskeytti hento tytön ääni, joka lausui: "Olkaa vahvat ja pelkäämättömät sydämessänne, kaikki, jotka Herraa odotatte". Ja sen jälkeen lisäsi hän sen lohduttavan sanan, jonka Vapahtaja puhui opetuslapsilleen: "Maailmassa on teillä tuska, mutta olkaa hyvässä turvassa; minä voitin maailman".
"Kiitän sinua, Cecilia, lohduttavista sanoistasi", vastasi alakuloinen tribuni. "Mutta minnekä sinä kiiruhdat niin ilomielin, päivänä semmoisena kuin tämä, jona niin monet vaarat uhkaavat meitä?"
"Katakombeihin", oli vastaus. "Etkö ole kuullut, että minut on määrätty kuljettajaksi Calixtuksen katakombiin? Juuri nyt olen menossa sinne, ryhtyäkseni virkaani". Saatuaan Sebastianukselta erittäin tärkeän asian toimitettavakseen, joka lisäksi oli hyvin kiireellistä laatuakin, jatkoi sokea iloisesti matkaansa.
Sanomattakin on selvä, että katakombit tästä lähin tulivat kristittyjen ainoaksi, johonkin määrin varmaksi turvapaikaksi. Nuorukaisten, jotka olivat uhka-yrityksen Forumilla toimeenpanneet, ei ollut sen vuoksi lepoa ajatteleminenkaan tuon ikimuistoisen illan jälkeisenä yönä. Päin vastoin he käyttivät yön pimeyttä hyväkseen, varoittaakseen uskolaisiansa ja antaakseen heille tiedon seuraavasta kokouksesta katakombeissa.
Kuten jo on mainittu, oli Torkvatuksen alituinen seurustelu kahden pakanallisen ystävän kanssa Caracallan kylpylässä tuntunut arvoisasta Cucumiosta ja hänen vaimostaan Viktoriasta peräti oudolta. Se kun ei heidän mielestään tietänyt mitään hyvää, alkoivat he sen vuoksi pitää tätä apilaslehteä tarkasti silmällä. Olipa tuon alati valppaan Viktorian onnistunut saada tieto eräästä liittoutuneiden kesken tehdystä sopimuksesta, jonka mukaan he aikoivat tunkeutua Calixtuksen katakombeihin aseellisen joukon kanssa samana päivänä, jolloin edikti oli määrätty julaistavaksi.
Sittenkun Corvinus oli ensi säikähdyksestään tointunut, oli hän joutuisasti tilannut uuden jäljennöksen ediktistä ja naulauttanut sen ennenmainittuun lautaan; kumminkaan ei hän vielä läheskään tuntenut olevansa turvassa. Tiesihän hän vallan hyvin, ettei hän, kaikesta uutteruudestaan huolimatta, voisi välttää keisarillisen herransa ja valtijansa vihaa. Sen vuoksi katsoi hän viisaammaksi pitää huolta siitä, että edes jotakin olisi toimitettuna, mikä mahdollisesti saattaisi vähän lauhduttaa peljätyn keisarin ynseyttä, ennenkuin hänet kutsuttiin keisarin eteen vastaamaan, ja niinpä hän päätti panna aiotun hyökkäystuumansa täytäntöön. Sentähden läksi hän varhain aamulla kylpylaitokseen, missä Fulvius ja Torkvatus häntä jo odottivat. Ensinmainittu ei juuri koskaan päästänyt uhriaan näkyvistään. Arvoisilla ystävyksillä oli tuota pikaa suunnitelma valmiina. Sill'aikaa kuin Corvinus, vastahakoisen petturin opastamana, tunkeutui maan-alaisiin käytäviin, valittu joukko aseellisia miehiä mukanaan, ajaakseen siellä koossa olevat kristityt päivän valoon, jää Fulvius maan päälle, seurassaan toinen sotamies-osasto ottaakseen vainotut huostaansa.
Viktoria oli kuunnellut tätä neuvottelua, ja painanut mieleensä jok'ainoan sanan. Hän kertoi tietysti kaikki miehellensä. Tämä päätti ilmoittaa asian tribunille, jahka tämä saapuu tänä aamuna, kuten tavallisesti, ottamaan tavanmukaisen kylpynsä.