— "Kultaseni, kirjavaahan se on".
— "Eihän, eihän kuitenkaan".
— "Kirjavaa se on, on se".
Kaikin puolin miellyttävä rouva veti — se on huomattava — vähän materialistiin, hänellä kun oli taipumus kieltämään ja epäilemään. Paljo oli maailmassa asioita, joita hän hylki ja vastusti.
Ainoastaan miellyttävä vastasi tähän, ett'ei se suinkaan ole kirjavata ja huudahti sitten:
— "Niin, ja minä saan onnitella teitä: poimureunuksia ei enää käytetä".
— "Miks'ei käytetä?"
— "Nyt käytetään hesuja".
— "No, mutta hesut, — sehän ei ole kaunista".
— "Hesuja, hesuja: harteisessa on hesuja, hihoissa hesuja, olkapäissä hesuja, alhaalla hesuja, kaikkialla hesuja".