Anna Andrejevna. Mutta, hyvä Ossip, kuinka hän…?
Päällikkö. Mutta, vaietkaa toki. Loruillanne häiritsette minua… Sanopas ystäväni…
Anna Andrejevna. Mikä virka-arvo on isännälläsi?
Ossip. Noh…?
Päällikkö. Herjetkää vihdoin hulluista kysymyksistänne! Te ette salli kysyä mitään asiaan kuuluvaa! Sanopas ystäväiseni, onko herrasi luonnoltansa ankara? Onko hänen tapansa pitää kovaa kuria, vai kuinka?
Ossip. On kyllä, hän rakastaa järjestystä. Kaikki pitää oleman tarkkaa ja täsmällään.
Päällikkö. Kuulepas, ystäväni, sinä olet aivan mieleeni. Varmaankin olet kunnon mies. Jos sinä…
Anna Andrejevna. Kuule, Ossip, käykö isäntäsi univormussa, vai…?
Päällikkö (naisille). Mutta, tuhat tulimmaista, lakatkaa nyt vähän edes suutanne soittamasta! Näin tärkeässä asiassa, kun henkeni on vaarassa… (Ossipille). Niinkuin jo mainitsin, ystäväni, sinä siis minua miellytät. Matkalla ei suinkaan lasi teetä haittaa. Nyt on joksikin kylmä — kas tuossa on sinulle kaksi ruplaa juomarahaa.
Ossip. (ottaa rahat). Suuri kiitos, paljon kiitoksia, armollinen herra! Suokoon Jumala pitkää ikää! Hyvä on, kun köyhillekin hyvää tehdään.