Hlestakov. Teidän huulenne, neitoseni, ovat paremmat parhaintakin ilmaa!
Maria. Yhä teillä vaan on tuommoista puhetta!… Aikomukseni oli pyytää teitä piirtämään muutamaa runonpätkää muistokirjaani. Olen varma siitä, että teillä on niitä monta muistissanne.
Hlestakov. Teille, neitonen, olen valmis kaikki tekemään. Vaatikaa vaan — minkälaisia runoja tahdotte?
Maria, Se on yhdentekevää, kunhan vaan ovat kauniita ja uusia.
Hlestakov. No niin runoja! Niitä osaan koko joukon.
Maria. No sanokaa, minkälaisia ai'otte muistokirjaani kirjoittaa?
Hlestakov. Miksi niin? Kyllähän minä niitä osaan.
Maria. Runot ovat niin mieleisiäni!
Hlestakov. No, minulla on kaikellaisia. Saanko muistikirjaanne panna esim. seuraavan:
"Sä, ihmislapsi, surussasi
Ain moitit Luojan sallimaa."