Kulgi Kristus tiedä myöten
Pienen Piedarin keralla.
Kysyi Kristus Piedarilla:
"Missäs on piä pahalle pandu?"
"Pahassa padaranissa."
"Missäs on silmät sillä tehty?"
"Silmät on liinan siemenissä."
"Missäs on koi'on korvat tehty?"
"Korvat on lammin lumbehissa."
"Missäs on hambahat haettu?"
"Orahissa Tuonen ozran,
Werihin on vierevissä,
Roa'akse rubeavissa."
"Pistä nyt sormesi edehen."
Jo kiärme pisti sormeh Piedarie.
"Woi se paha pagana
Tule työsi tundemahan,
Pahasi parandamahan.
Sima suussasi sulo'a,
Mesi heitä kielelläsi,
Ennenkuin sanon emolla,
Puaputtelen vanhemballa."
Sula voi sulattavina,
Hengin huogaelduani,
Käsin piällä käydyväni;
Rasva riävyteldävinä.
Sulembat sinun vihasi,
Suin sulin on puhelduani,
Hengin huogaelduani.
"Kipu on tyttö Tuonen neidji
Kivut kiäri kindahase,
Kipuvakkanje käessä.
Muan karva olit kanervan karva."
Sortavalassa ollaan jo runo- ja taikamaiden kynnyksellä. Siellä kuulee vielä kansan suusta loitsuja, itkuvirsiä ja vanhoja lyyrillisiä lauluja. Eepilliset sankarilaulut ovat siellä nyt jo joutuneet melkein unohduksiin.
Wielä 20—30 vuotta sitten käyttivät emännät Sortavalassa monta taikatemppua, kun keväällä laskivat lehmänsä läävästa. Jotenkin samanlaisia taikoja näkyy käytetty, samoja loitsuja luettu muuallakin Itä-Karjalassa.
Karja laskettiin läävästä "jyrrinpäivänä", toukokuun 5 p:nä. Toisinaan oli maa silloin vielä lumen vallassa, siellä täällä vaan vähän pälviä, mutta siitä huolimatta oli karja ulos laskettava. Ennenkuin "siivatat" ajettiin läävästä, "kiersi" emäntä ne kolmeen kertaan. Hänellä oli siinä toimessa kolme rautakalua: veitsi kädessä, toinen hampaissa ja kirves vyöllä. Toisessa kädessään piti hän kolme palavaa pärettä. Päreiden tuli olla "pintapäreitä", ja jokaiseen oli piirretty kolme "viiskantaa."
Wiiskanta on vieläkin Raja-Karjalassa yleisesti käytetty taikamerkki. Se leikataan milloin mihinkin paikkaan, esim. uksen pihtipieleen y.m. Talouskapineisiin piirretäan niinikään usein viiskannan merkki ja vanhoissa kanteleissa on se tavallinen. Muodoltaan on se seuraavan näköinen.
* * * * *
Kun emäntä näin oli "kiertänyt" karjansa, antoi hän jokaiselle raavaalle leipäpalasen, johon oli sekoitettu hylkeenrasvaa, unninhaahloista otettua karstaa ja kattilassa kuumennettuja suoloja. Tämän jälkeen tervattiin kukin lehmä neljästä kohdin: sormien ympärystästä, turvan päältä, otsasta ja ristiselän kohdalta. Lampaat tervattiin ainoastaan otsasta.