Äidin isä oli vänrikki Kaarlo Polviander. Hän oli ottanut osaa Suomen sotaan, oli ollut porilaisten lipunkantajana. Mellinin novellissa "Paavo Nissinen" häntä kuvataan. Hän eli sodan jälkeen pitkät vuodet Kurussa Hainarin virkatalossa ollen vanhoilla päivilläänkin erittäin ahkera pyssymies. Runeberg asuessaan Ruovedellä Ritoniemen kartanossa kävi usein hänen kanssaan metsästämässä. Hän oli siis yksi Runebergin vänrikki Stooleja.
Postimestari Forsströmin perheen oli tapana viettää kesänsä Kurussa, aikaisemmin Hainarissa, myöhemmin läheisessä Tienarissa. Monet tarinat Oskar sai täällä kuulla, tosin enimmäkseen välillisesti, Suomen sodasta. Ja luulenpa tämän suhteen ja siitä johtuvan suoranaisen vaikutuksen laskeneen perustuksen hänen historiallisille harrastuksilleen sekä hänen isänmaalliselle mielelleen.
Pitkin ikää tämä suhde oli Hainarille ilon aiheena. Loppupuolella 80-lukua oleskeli hän kahtena kesänä Tukholmassa kokoamassa aineksia väitöskirjaansa Ruotsin valtionarkistosta. Siellä oli hän monasti puheissa erään hyvin ylimysmielisen, sukututkimukseen hyvin perehtyneen herran kanssa. Valtionarkistossa oli käynyt paljon muitakin historian tutkijoita Suomesta ja monet näistä olivat hyvin huolellisesti ja tekisi mieleni sanoa melkein vasten parempaa tietoaan selittäneet, kuinka hienoa sukua he olivat ja kuinka sinistä ruotsalaista verta heidän suonissaan virtasi. Tämä herra kyseli myös Hainarin sukua ja alkuperää.
"Minä ja minun vaimoni me olemme puhtaita suomalaisia, täysiä tsuudeja."
"Mutta eikö teidän suvussanne ole ketään tunnetuita henkilöitä?"
"Ei—muuta kuin - minun isoisäni oli Vänrikki Stool."
"No, mutta - sehän on jotain!" ja kunnioitus ja ihastus valaisivat hienon herran kasvot.
Jo nuorena ylioppilaana Oskar Forsström välistä tuumaili muuttaa nimensä suomalaiseksi. Silloin ajatteli hän Polvianderien alkuperäistä nimeä Köylypolvi. Kun hän paljoa myöhemmin toteutti tämän nuoruuden aikeen, ei hänestä tullut Köylypolvi, vaan vänrikki Polvianderin kotitalon mukaan Hainari.
* * * * *
Oskar Adolf Hainari syntyi 7 p:nä maaliskuuta 1856, Tohmajärvellä, missä hänen isänsä oli postimestarina. Sieltä muutti isä Heinolaan, jossa Oskar alkoi koulunkäyntinsä. En tunne tältä varhaisemmalta lapsuudenajalta syvempiä vaikutelmia, jotka liittyisivät näihin paikkoihin. Tampereelle perhe muutti v. 1867, Oskarin ollessa 11 vuotias. Siellä hän ensinnä kävi yläalkeiskoulua, jonka rehtorina oli A.F. Rosendal, jota Hainari muisteli syvästi kunnioittaen.