— Tra la la… Nyt siis tiedät, Louis, joll'et ennen sitä ole tiennyt, Raoul sanoi, että olet täydellisesti rakastunut. Ensi kerran elämässäsi puet puheesi runolliseen väriin… Se on merkki… Mutta sinä teit historiallisen erehdyksen: kaikkien etevien tiedemiesten mukaan Eeva oli valkoverinen.
— Hulluutta! Gandrax sanoi, Eeva oli tummanverinen ja puhui sanskriittaa!
— No hyvä, ennen pitkää sinäkin taidat haastaa sanskriittaa rouva de Val-Chesnay'n kanssa?
— En, Gandrax vastasi lujasti, sentähden ett'en tahdo. Ihminen tekee mitä tahtoo. Minä tahdon tehdä työtä ja minä menen sitä tekemään… Hyvää yötä!
VII.
Atelieeri.
Kun Sibylla seuraavana päivänä miss O'Neil'in seurassa tuli huoneestansa aamiaiselle, niin hän huomasi heti iso-isänsä kasvoista, että hänellä oli tieto eilen-iltaisista tärkeistä tapauksista. Heti aamulla kreivinna olikin pyytänyt saada puhutella miestänsä ja oli ilmoittanut hänelle ne toiveet, mitkä hän oli saanut herra de Chalys'in innokkaan keskustelun johdosta Sibyllan kanssa. Kuultuansa tämän herra de Vergnes löi otsaansa ja huudahti:
— Perhana! Chalys! kuinka emme ole ennen tulleet häntä ajatelleeksi? Mutta se käy itsestänsä niin! Muhkea nimi… suuret taipumukset… kaunis kavaljeeri! Se on määrätty… kohtalo on niin määrännyt! Heistä on tuleva ihastuttava pari!
Kun hän näki Sibyllan tulevan, hän oli rypistävinänsä kulmakarvojansa.
— Älä lähesty minua, neitiseni, älä lähesty minua!