”Peter Simon Halket,” sanoi vieras äkkiä. – Peter säpsähti, sillä hän ei ollut sanonut toista ristimänimeään vieraalle – ”jos kävisi niin, että te saisitte kaikki nuo halutut maanne, ja jos saisitte mustia miehiä tekemään työtä edestänne ja hankkimaan teille suuria rikkauksia, tai jos voisitte perustaa tuon yhtiön” – Peter säpsähti – ”ja hullut ostaisivat osakkeita, niin että teistä tulisi koko valtakunnan rikkain mies, ja jos te hankkisitte laajoja maita itsellenne ja rakentaisitte komeita linnoja, niin että ruhtinaat ja tämän maailman mahtavat ryömisivät teidän luoksenne ja puristaisivat teidän käsiänne, pyytäen hiukan kultaa teiltä – mitä se teitä hyödyttäisi?”
”Hyödyttäisi!” Peter Halket tuijotti vieraaseen. ”Se tietysti hyödyttäisi vaikka kuinka paljon. Mikä se tekee Beitin ja Rhodesin ja Barnaton niin suuriksi? Jos on kahdeksan miljoonaa –”
”Peter Simon Halket, kellä on suurin sielu kaikista, jotka tunnette maan päällä?” sanoi vieras. ”Kenen sielu on puhtain?”
”Oh,” sanoi Peter, ”nyt ei ollutkaan kysymys sieluista vaan rahasta. Tietysti, jos kerran sieluista puhutaan, minusta on äiti paras ihminen, jonka ikinä olen nähnyt. Mutta mitä se häntä hyödyttää? Hänen täytyy ikänsä seistä pesemässä kaikenlaisten hienojen pöllöpäiden alusvaatteita. Odottakaappa, kun minä saan rahoja! Silloin ne ajat muuttuvat, ja silloin se on toinen, joka saa –”
”Peter Halket,” sanoi vieras, ”kuka on suurin, sekö joka palvelee vai sekö jota palvellaan?”
Peter katsahti vieraaseen, ja yhtäkkiä hänelle selvisi, että vieras mahtoi olla hullu.
”Oh,” sanoi hän, ”jos sillä lailla puhutaan, niin ei mikään ole mitään! Voisitte yhtä hyvin väittää, että te itse istuessanne tuossa, vanhassa liinaviitassanne, olette yhtä suuri kuin Rhodes tai Beit tai Barnato, tai vaikkapa kuningas. Tietysti ihminen on yhtä hyvä, olipa hän rikas tai köyhä, mutta hän ei ole yhtä hyvä, muitten silmissä.”
”On ollut kuninkaita, jotka ovat syntyneet seimessä,” sanoi vieras.
Silloin Peter huomasi, että vieras laski leikkiä, ja hän nauroi. ”Siitä kai on hyvin pitkä aika. Nyt ne eivät ainakaan synny seimessä,” sanoi hän. ”Vaikkapa itse kaikkivaltias Jumala tulisi tähän maahan, niin ihmiset eivät paljoa hänestä välittäisi, ellei hän omistaisi ainakin puolen miljoonan edestä osakkeita.”
Peter korjasi valkeata. Äkkiä hän tunsi vieraan katseen.