”Kuka antoi teille maanne?” kysyi vieras.
”Minulle! Tietysti Chartered Company,” sanoi Peter.
Vieras katsoi taas tuleen. ”Ja kuka antoi maan heille?” kysyi hän tyyneesti.
”Englanti, tietysti. Englanti antoi Chartered Companylle maan tuolle puolen Zambesia, jotta yhtiö saisi tehdä sillä mitä ikinä se tahtoi ja hankkia siitä niin paljon rahaa kuin se suinkin saattoi, ja Englanti olisi sillä apuna.”
”Kuka antoi maan Englannin miehille ja naisille?” kysyi vieras tyyneesti.
”Mitä hittoja! He sanoivat tietysti että se oli heidän, ja silloin se oli heidän,” sanoi Peter.
”Entäs sen maan asukkaat, onko Englanti antanut teille ihmiset myöskin?”
Peter katsoi hiukan epäröiden vieraaseen. ”Tietysti se on antanut meille myöskin asukkaat. Mitä me tekisimme maalla ilman asukkaita?”
”Ja kuka antoi Englannille nuo asukkaat, elävän lihan ja veren, että Englanti ne antaisi pois toisten käsiin?” kysyi vieras nousten seisaalleen.
Peter katsoi häneen melkein peloissaan. ”Ah – mitä Englanti tekisi kurjilla neekerijoukoilla, ellei se antaisi niitä meille? Mitä ne ovat muuta kuin maailmanlopun kapinoitsijoita, koko neekerit?” sanoi Peter. ”Mikä on kapinoitsija?” kysyi vieras.