— Että te…
— Että minä … mitä sitten?
— Että te tiedätte, missä Emili on … että te olette pelastaneet hänet.
Ukko puristi päätänsä: — En!
— Kyllä, parahin notarius, puhukaa suoraan: te tiedätte, missä hän on; no älkää epäilkö minua … mutta minä en pyydä häntä nähdäkseni.
Tuo vanhus tarkasteli Berndtsson'ia ja hymyili hyvin.
— Luutnantti on kunnon nuorukainen, — sanoi hän; — te ette halua kohdata häntä?
— En.
— Ja te lupaatte, ett'ette etsi häntä?
— Niin.