Mutta, mille te hymyilette?

Eräälle nimitykselle, parahin ystäväni.

Nimitykselle, — eivätkö kirjeet olleet Amerikasta? — oletteko te kongressin asiamies?

En.

Mutta, olihan se Amerikasta?

Oli, ja — me tuomme viinipullon, toveri, niin saatte kuulla.

Ja viinipullo vihreällä vallilla, puoleksi sapeeliinsa nojaten, kertoi
Feliks koko tapauksen.

Siis todellakin kreivi, — noh, onnea vaan — minä vielä muistan, että entisinä aikoina, juuri Ranskan jaloimpana etikettiaikana, muuan ruotsalainen kreivi otettiin ruhtinaaksi. Tuon tulee komppanian saada tietää.

Ei, Jumalan tähden.

Niin, — toverit, huusi kapteeni, tulkaa tänne — tämä urhoisa toveri, luutnantti — Feliks, on kreivi. — Eläköön tuo ruotsalainen kreivi ja hänen urhoollinen väkensä.